Alkoholi osa 2: Perimä & ympäristö

Tekststørrelse Textstorlek Mindre Större

Yleisesti ottaen sanotaan, että alkoholiriippuvuudessa perimän osuus olisi 50–60%. Ympäristön vaikutukset riippuvuuden synnyssä ovat näin ollen melkein yhtä suuret. Yksilöissä on eroa, sillä toiset ovat alttiimpia ympäristön vaikutuksille ja toisilla hallitsevampi tekijä on perimä. 

MAO eli monoamiinioksidaasi-entsyymi vaikuttaa aivojen useimpien välittäjäaineiden (serotoniini, noradrenaliini, dopamiini) hajoamiseen ja on tekijänä altistumisessa riippuvuuksille. Alkoholisteilla on havaittu olevan matalampi MAO-aktiivisuus sekä aivoissa että veressä kuin ei-riippuvaisilla. Joissakin tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että matalamman pitoisuuden omaavat ovat persoonaltaan impulsiivisempia ja sensaatiohakuisempia. Verihiutaleiden MAO-aktiivisuus on 75 % periytyvää ja näyttää kuvastavan aivojen tärkeän ohjausjärjestelmän rakennetta veressä. Apinakokeissa on havaittu, että matalan MAO-aktiivisuuden omaavat juovat spontaanisti kaksi kertaa enemmän alkoholia kuin korkeamman aktiivisuuden omaavat. Saman määrän juotuaan matalamman aktiivisuuden omaavat olivat kolme kertaa agressiivisempia. 

Yhteys kasvatuksen ja alkoholin kulutuksen välillä

Tutkijat ovat löytäneet selvän yhteyden rottien alkoholinkulutuksen ja kasvuympäristön välillä. Turvallisessa ympäristössä kasvaneet rotat joivat vähemmän kuin turvattomassa kasvaneet. Kun turvattomissa oloissa kasvaneiden rottien aivoja tutkittiin, havaittiin, että rottien välittäjäaineiden epätasapaino aivoissa muistutti rottia, joilla epätasapaino johtui perimästä. Tämä merkitsee sitä, että ympäristöllä on vahva vaikutus alkoholismin kehittymisessä. 

Kouluikäisiin nuoriin kohdistuneessa tutkimuksessa havaittiin, että nuoret, joilla oli matala MAO-aktiivisuus ja ns. ”huonot” kasvuolosuhteet olivat erityisen alttiita riippuvuuksille ja epäsosiaaliselle käytökselle verrattuna korkeamman aktiivisuuden omaaviin ja ”paremmissa” kasvuolosuhteissa kasvaneisiin ikätovereihinsa.

Kaikki päihteet, kuten alkoholi, huumeet ja tupakka vaikuttavat jossain määrin dopamiinijärjestelmän palkitsemistunteeseen. Tutkijat ovat kuitenkin toistaiseksi erimielisiä sen suhteen, onko mekanismi sama myös syömishäiriöisillä. 

On siis ihmisiä, joilla on perinnöllinen heikkous vastustaa asioita, joista voi saada lyhytaikaista nautintoa. Nikotiini vahvistaa entisestään herkkyyttä tulla alkoholista riippuvaiseksi. Tämä taas tarkoittaa sitä, että tupakointi edesauttaa riippuvuuksien kehittymistä sekä perinnöllisen taipumuksen omaavilla että ympäristön vaikutuksille alttiilla henkilöillä. 

Alkoholin haittavaikutukset

Alkoholi vaikuttaa elimistöön ja aivoihin monella haitallisella tavalla:

  • Suuria määriä juovilla aivovaurioita, jotka ilmenevät muisti- ja oppimisvaikeuksina.
  • Alkoholista johtuva dementia, joka on yleisimpiä dementiamuotoja aikuisilla.
  • Pikkuaivovaurio, joka aiheuttaa tasapaino- ja liikehäiriöitä.
  • Mahakatarri ja vatsahaavat.
  • Maksa voi turvota ja kipeytyä lyhytaikaisestakin juomisesta. Maksasolut vaurioituvat ja toimivat huonommin.
  • Luunmurtumariski kasvaa kaatumisriskin ja luuston haurastumisen vuoksi.
  • Säännöllinen juominen vahingoittaa sydänlihasta, joka johtaa sydämen vajaatoimintaan.
  • Haimatulehduksen ja alkoholin aiheuttaman ravinnon imeytymishäiriön vuoksi kohonnut riski sairastua diabetekseen.
  • Alkoholin aiheuttaa lihassairautta, myopatiaa. Koko lihaksisto voi vaurioitua.
  • Hormonaaliset vaikutukset ja häiriöt seksuaalitoiminnoissa.
  • Sikiöllä on sama määrä alkoholia veressä kuin juovalla äidillä. Alkoholi vaurioittaa syntyvän lapsen aivoja ja muita elimiä.

Sukupuolierot

Tutkimus, jossa antisosiaalista käytöstä ja päihteiden väärinkäyttöä esiintyi useammin sellaisilla miehillä, joilla oli geeniperimänä niin sanottu A-tyypin MAO sekä ympäristöaltistus, hämmästytti tutkijoita kun huomattiin, että naisilla tulos voi olla päinvastoin. Syynä voi olla X-kromosomi, jossa MAO-geeni sijaitsee. Naisten kahden sijaan miehillä on vain yksi X-kromosomi, joten on huomattu, että naisilla on veressään 20 % enemmän MAO-entsyymiä. Silloin kun MAO hajottaa serotoniinia ja aktiivisuuden taso on erilainen sikiöaikana, saavat aivot eri serotoniinipitoisuuksia riippuen siitä ovatko sikiöt poikia vai tyttöjä. Aivojen serotoniinipitoisuus sikiöaikana vaikuttaa voimakkaasti moniin aivojen kasvutekijöitä sääteleviin muuttujiin. Tutkimus paljastaa, että ihminen perii tietyssä määrin herkkyyden ympäristölle. Tietyn geenimuunnoksen perinyt on herkempi ympäristön vaikutteille.

Raskaus ja alkoholi

Jo vähäinen määrä alkoholia tai jopa yksittäinen kerta vaikuttaa sikiöön. Alkoholi vaikuttaa myös sukusoluihin, munasoluun ja spermaan. Tulevaisuudessa ehkä saamme selville ne synnynnäiset ominaisuudet, jotka ovat peräisin isän alkoholinkäytöstä. Alkoholi voi johtaa lapsella kasvojen vaurioitumiseen ja kehitysviivästymiin. Ensi sijassa vaurioituu kuitenkin hermosto ja lapsella voi olla vaikeuksia liikkeiden, keskittymisen sekä temperamentin kanssa. Vauriot voivat johtaa myös alhaiseen älykkyyteen, henkiseen jälkeenjääneisyyteen. 

Välittäjäaineet:

Serotoniini – miehillä vaikuttaa impulssikontrolliin ja naisilla mielialaan
Noradrenaliini – määrää vireystilamme
Dopamiini – vaikuttaa motivaatioon ja palkitsemistuntemukseen