Aurinkoihottuma ja valoherkkyys

Tekststørrelse Textstorlek Mindre Större

Aurinkoihottuma on hyvin tavallinen vaiva, josta kärsii noin 10–15 % ihmisistä. Eniten aurinkoihottumaa on vaaleaihoisilla ja punakoilla ihmisillä, joiden on vaikea ruskettua ja jotka punertuvat ja palavat helposti auringossa. Muillakin ihmisillä voi silti olla aurinkoihottumaa. Aurinkoihottuma voi alkaa missä iässä tahansa, mutta usein se alkaa ennen 30. ikävuotta.

Useimmiten aurinkoihottuma alkaa sen jälkeen, kun on polttanut itsensä pahasti auringossa etelänmatkalla. Yleensä ihminen muistaa, milloin ja missä hän on polttanut ihonsa pahasti.

Aurinkoihottuman ja valoherkkyyden oireet

Aurinkoihottuma ilmenee yleensä pieninä kutisevina nystyröinä tai rakkuloina rinnassa tai muussa auringolle altistuneessa paikassa, kuten kämmenselissä, käsivarsissa tai jaloissa. Ihottumaa ei yleensä tule kasvoille, koska ne saavat joka päivä hieman ultraviolettisäteilyä. Vaikeimmissa tapauksissa aurinkoihottuma leviää kasvoihin ja muualle kehoon. Valoherkkyyttä on sekä lievää että vaikeaa muotoa. Sairauskuva vaihtelee pienistä nystyröistä ja rakkuloista laajalle levinneeseen ihottumaan. Ihottumaa kutsutaan monimuotoiseksi valoihottumaksi, ja se on ulkonäöltään kirjavaa. Aurinkoihottuma voi ilmetä vasta useita päiviä auringonoton jälkeen, jolloin ei välttämättä tule ajatelleeksi ihottuman johtuvan auringosta. Ihottuma vaivaa muutamista päivistä muutamiin viikkoihin ja vaikeissa tapauksissa jopa kauemmin. Joskus harvoin ihottumaa voi ilmestyä jopa talvella ja myös vaatteiden peittämille alueille.

Tiettyihin sairauksiin liittyy kasvanut valoherkkyys. Nämä sairaudet aiheuttavat myös muita oireita, minkä lääkäri ottaa huomioon tehdessään tutkimuksia.

Sairauden kulku

Jos on saanut aurinkoihottumaa kerran, vaiva toistuu jatkossa joka kevät ja kesä. Tämä johtuu luultavasti siitä, että iho reagoi jatkossa herkemmin aurinkoon – eräänlainen ”aurinkoallergia” on syntynyt. Jos on varomaton, herkkyys voi lisääntyä ja ihottumaa tulee helpommin ja uusille ihoalueille, joilla sitä ei ole aiemmin ollut. Nykyään tiedetään, että ennen kaikkea pitkäaaltoinen ultraviolettisäteily (UVA) mutta myös lyhytaaltoinen UVB-säteily, aiheuttaa oireita. Jotkin lääkkeet voivat vaikuttaa ihottuman syntyyn, mutta useimmiten syynä on yksinkertaisesti se, että ihminen on viettänyt liikaa aikaa auringonvalossa.

Aurinkoihottuman ja valoherkkyyden hoito

Monilla valoherkillä ihmisillä oireita on erityisesti alkukesällä. Ihon totuttua aurinkoon oireet vähenevät, mitä voidaan hyödyntää myös valoherkkyyden hoidossa. Jos on kerran saanut aurinkoihottumaa, on erittäin tärkeää suojata iho auringonsuojavoiteella. Aluksi on käytettävä aurinkovoidetta, jonka suojakerroin on 15–30. Voiteen täytyy suojata hyvin sekä UVA- että UVB-säteiltä. Keväällä ihon ollessa vielä kalpea sitä pitää totuttaa hitaasti ja varovasti aurinkoon.

Normaali ihminen, joka ei ole valoherkkä, voi saada ihonsa punertamaan ja palamaan loppukevään auringossa jo 20 minuutin jälkeen. Aloita siksi ihon totuttaminen aurinkoon vain 5 minuutin ajan ensimmäisinä päivinä ja lisää altistusta sen jälkeen 5 minuutilla päivässä. Erityisesti etelänmatkalla ihon varovainen ja hidas totuttaminen aurinkoon on tärkeää. Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan malta rajoittaa auringossa vietettävää aikaa. Tällöin ihoa voi valmistella hitaasti UVA-solariumissa 2–3 kertaa viikossa 6–8 viikon ajan esimerkiksi ennen ulkomaanmatkaa. Tällöinkin aloitetaan lyhyillä 5 minuutin altistumisilla ja lisätään altistusta myöhemmin parilla minuutilla joka kerta. Ulkomailla pitää silti olla varovainen, ottaa aurinkoa lyhyissä pätkissä ensimmäisinä päivinä ja käyttää lisäksi auringonsuojavoidetta, jossa on korkea suojakerroin. Vaikean valoherkkyyden hoitoon on lääketieteellisiä hoitomenetelmiä, joista tehokkain on yhdistetty tabletti- ja valohoito, ns. PUVA-hoito.