Keuhkokuume – oireet ja hoito

Tekststørrelse Textstorlek Mindre Större

Keuhkokuume eli pneumonia on keuhkokudoksen tulehdustauti. Suomessa keuhkokuumetta sairastaa vuosittain noin 50 000 henkilöä. Suurta osaa sairastuneista hoidetaan sairaalahoidossa. Kuka tahansa voi sairastua keuhkokuumeeseen, mutta kaikkein yleisin se on pienillä lapsilla ja vanhuksilla. Sairautta hoidetaan yleensä antibiooteilla. Keuhkokuumetta voidaan ehkäistä pneumokokkirokotteella. 

Keuhkokuume on viruksen tai bakteerin (pneumokokki) aiheuttama. Sairaus alkaa flunssan kaltaisilla oireilla. Keuhkokuume voi olla vakava ja noin 4 % siihen sairastuneista kuolee.

Pneumokokkibakteeri on tavallisin keuhkokuumeen aiheuttaja. Pneumokokkibakteerit elävät nuhakuumeaikana hyvin monen lapsen ja aikuisenkin nenässä ja nielussa. Bakteeri leviää pisaratartuntana yskimisen ja aivastelun kautta. Keuhkokuumeen lisäksi pneumokokkibakteeri voi aiheuttaa muita infektioita, kuten korvatulehduksia ja poskiontelotulehduksia. Vakavimmillaan se voi aiheuttaa verenmyrkytyksen ja aivokalvontulehduksen. 

Keuhkokuumeen oireet

Keuhkokuumeen oireet ovat vaihtelevia. Sairaus alkaa usein flunssan kaltaisilla oireilla eli nuhalla, kurkkukivulla ja yskimisellä. Oireet eivät kuitenkaan laannu, vaan pahenevat muutaman päivän kuluttua, jolloin esiintyy hengenahdistusta, rintakipua ja korkeaa kuumetta. Yskä on ensin kuivaa, mutta muutaman päivän kuluttua ysköksien seassa on vihreää tai keltaista eritettä. Iäkkäämmillä henkilöillä keuhkokuume voi olla oireeton. Sen sijaan heillä saattaa esiintyä sekavuutta, joka voi ollakin ainoa keuhkokuumeeseen viittaava merkki. 

Tyypillisiä keuhkokuumeen oireita ovat äkkiseltään alkava korkea kuume, kylki- ja vatsakipu, yskä, hengenahdistus, rintakehän kipu, väsymys ja sairauden tunne sekä vanhuksilla sekavuus. Rajuoireinen keuhkokuume on yleensä pneumokokkibakteerin aiheuttama. Keuhkokuumeen aiheuttajaa ei kuitenkaan voi määritellä pelkästään oireiden perusteella. Sairaus voidaan todentaa luotettavasti keuhkojen röntgenkuvauksella.

Milloin lääkäriin

Lääkäriin kannattaa hakeutua heti, jos epäilee keuhkokuumetta, sillä sairaus vaatii aina lääkärin hoitoa.

Keuhkokuumeen syyt

Keuhkokuume on yleensä bakteerin aiheuttama. Pienillä lapsilla ja yli 50-vuotiailla keuhkokuumeen aiheuttaa yleensä pneumokokkibakteeri. Jopa puolelle alle 2-vuotiasta lapsista on nuhakuumeaikana nenässä ja nielussa pneumokokkibakteereja, jotka tarttuvat helposti esimerkiksi toisiin lapsiin aivastelun, yskimisen sekä käsien kautta. 

Nuorilla aikuisilla keuhkokuumeen aiheuttaa yleensä mykoplasma. Muita keuhkokuumeen aiheuttajia ovat erilaiset virukset, kuten influenssavirukset. Virusten aiheuttamat keuhkokuumeet ovat kuitenkin harvinaisempia kuin bakteerien aiheuttamat.

Keuhkokuume leviää pisaratartuntana yskösten ja aivastusten kautta. Sairauden voi saada myös virusflunssan ja influenssan jälkitautina. Tähän on syynä virusinfektion aiheuttama hengitysteiden limakalvojen vaurioituminen, jonka seurauksena bakteerit pääsevät aiheuttamaan tulehduksen keuhkokudoksissa.

Kuka tahansa voi saada keuhkokuumeen

Keuhkokuumeen voi saada minkä ikäisenä tahansa. Henkilöt, joiden immuunijärjestelmä on heikko tai heikentynyt, ovat kaikkein alttiimpia keuhkokuumeelle. Tämä koskee etenkin alle 2-vuotiaita lapsia sekä vanhuksia. Sairastuvuusriski kasvaa 50 ikävuoden jälkeen. Yli 65-vuotiaana riski on kaikkein suurimmillaan. Pneumokokkibakteerien aiheuttamat taudit ovat influenssan ohella länsimaissa yleisimpiä kuolemaan johtavia infektiotauteja.

Keuhkokuumeen hoito

Keuhkokuumetta hoidetaan antibiooteilla. Kuume laskee yleensä jo ensimmäisen vuorokauden aikana, mutta toisinaan kuume laskee vasta muutaman päivän kuluttua. Sairas tuntee olonsa paremmaksi yleensä jo ensimmäisen vuorokauden kuluttua antibioottikuurin aloittamisesta. Jos oireet eivät ala lievittyä muutaman päivän kuluttua, tai vointi huononee, on lääkäriin mentävä uudestaan. 

Keuhkokuumetta hoidetaan joko kotona tai sairaalassa sairauden vaikeusasteesta riippuen. Lasten ja vanhusten keuhkokuumetta hoidetaan sairaalassa useammin kuin työikäisten. Keuhkokuumeesta toipuminen on aina hidasta ja voi viedä useita viikkoja.

Keuhkokuumeen ehkäisy

Säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja riittävä unenmäärä parantavat elimistön vastustuskykyä. Tupakointia kannattaa myös välttää, sillä tupakointi altistaa infektioille. Pitkäaikainen stressi voi myös heikentää elimistön immuunijärjestelmää.

Tartuntariskiä voi ehkäistä hyvällä käsihygienialla, eli pesemällä kädet usein, sekä välttämällä väenpaljoutta. Rokotteella voidaan ehkäistä pneumokokkibakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta.

Pneumokokkirokote

Pneumokokkibakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta voidaan ehkäistä rokotteella. Keuhkokuumeen lisäksi pneumokokkibakteeri voi aiheuttaa muita infektioita, kuten korvatulehduksia ja poskiontelotulehduksia. Vakavimmillaan pneumokokkibakteeri voi aiheuttaa verenmyrkytyksen ja aivokalvontulehduksen. Pneumokokkirokote otettiin Suomen yleiseen rokotusohjelmaan alle 2-vuotiaille lapsille vuonna 2009. Rokotteella pyritään ehkäisemään keuhkokuumetta, muita pneumokokkibakteerin aiheuttamia tulehduksia sekä korvatulehduksia. Suomessa asuvat alle 5-vuotiaat lapset ovat oikeutettuja ilmaiseen pneumokokkirokotteeseen, jos he kuuluvat johonkin riskiryhmään. Riskiryhmiin kuuluvat esimerkiksi lapset, joilla on HIV-infektio, krooninen sydän- tai keuhkosairaus, sisäkorvaimplantti, immuunipuutos, sekä sirppisoluanemiaa sairastavat lapset. 

Pneoumokokkirokotetta suositellaan tietyille riskiryhmille. Etenkin yli 65-vuotiaiden sekä tiettyjä sairauksia (diabetes, sydän- ja keuhkosairaudet) sairastavien kannattaa harkita rokotteen ottamista. Influenssarokote voi myös suojata pneumokokin aiheuttamilta influenssan oheistaudeilta. Joissakin maissa pneumokokkirokote on ilmainen iäkkäämmille henkilöille. Suomessa näin ei vielä ole, vaan rokote maksaa noin 40–90 euroa rokotteesta riippuen.

Tällä hetkellä on tarjolla useita eri pneumokokkirokotteita. Aikuisille on tarjolla kaksi eri rokotetta: konjugaattirokote ja polysakkaridirokote. Konjugaattirokote suojaa ensisijaisesti aivokalvontulehdukselta, verenmyrkytykseltä ja keuhkokuumeelta. Sitä käytetään sekä lapsilla että aikuisilla. Konjugaattirokotetta pidetään tehokkaana rokotteena. Tutkimustulokset polysakkaridirokotteen tehosta pneumokokin aiheuttamaa keuhkokuumetta vastaan ovat ristiriitaisia. Rokotteen suojateho saattaa myös olla puutteellinen immuunipuutoksesta kärsivillä henkilöillä. Siitä ei myöskään ole hyötyä alle 2-vuotiaille lapsille.

Omahoito

Keuhkokuumeeseen sairastuneen tulee levätä riittävästi. Kovaa fyysistä rasitusta tulee välttää. Stressiä kannattaa myös välttää, sillä se pahentaa yskää ja tihentää hengitystä. Nestettä tulee juoda riittävästi, sillä sairastunut menettää nestettä kuumeen aikana. Yskänlääkettä ja kuumetta alentavaa lääkettä voi käyttää tarvittaessa. Liman irtoamista voi helpottaa höyryhengityksen avulla. Keuhkokuumeesta toipuminen vie kauan. 

Neuvoja kotihoitoon:

  • Päänalustan korottaminen vuoteessa helpottaa hengittämistä.
  • Tupakoinnin välttäminen, sillä tupakointi pahentaa yskää ja ärsyttää hengitysteitä.
  • Hyvästä käsihygieniasta huolehtiminen ehkäisee bakteerien leviämistä.

Keuhkokuumeeseen voi sairastua useammin kuin kerran. Yli 65-vuotiaiden sekä muihin riskiryhmiin kuuluvien kannattaa harkita rokotteen ottamista.

Kysely:

1. Onko sinulla tai läheiselläsi ollut keuhkokuume viimeisen kahden vuoden aikana?
Ei
Kyllä
En osaa sanoa
2. Oletko sinä tai onko läheisesi ottanut pneumokokkirokotteen?
Kyllä
Ei
En osaa sanoa
3. Harkitsetko pneumokokkirokotteen ottamista?
Kyllä
Ei
En osaa sanoa
Sukupuoli
Mies
Nainen
Ikä