Mitä on uni ja mitä se tekee?

Tekststørrelse Textstorlek Mindre Större

Suhtautumisemme uneen on muuttunut, samoin kuin unirytmimme. 

Tajuttomuuden tila

Uni on eräänlainen tajuttomuuden tila. Aivojen osat eivät ole yhteydessä toisiinsa ja keho palautuu. Uneksi lasketaan vähintään 20 minuutin mittainen syvä, keskeytyksetön uni. On myös todistettu, että hereillä oloksi lasketaan vasta se, kun olet ollut hereillä vähintään viisi minuuttia. On esimerkiksi huomattu, että päivystävä lääkäri, joka ottaa nokoset vuoronsa aikana, ei pysty käsittelemään tietoa heti herättyään. Hereillä on oltava vähintään viisi minuuttia ennen kuin pystyy käsittelemään tärkeää tietoa. 

Yö- ja aamuvuorot ja raskas fyysinen työ sekä alle yksitoista tuntia lepoa välissä voi myös vaikuttaa uneen negatiivisesti. Ihmisen nukkuessa aivot lepäävät ja huoltavat itseään ja kehoa. Siksi on tärkeää, että saamme oikean määrän unta. Unen puute vaikuttaa meihin, koska menetämme aivojemme hallinnan. Esimerkiksi väsyneenä voi tuntea olonsa tunteelliseksi. Voit myös tuntea alakuloa väsyneenä. 

Hyviä neuvoja nukkumiseen:

 

  • Makuuhuoneen tulee olla pimeä, hiljainen ja viileä. Ihanteellinen lämpötila on 14–18 astetta.
  • Mukava sänky houkuttelee nukkumaan.
  • Vältä kahvia, teetä, limonadia, energiajuomia ja alkoholia vähintään kuusi tuntia ennen nukkumaanmenoa.
  • Syö kunnollinen iltapala. Nälkäisyyden tunne vaikuttaa uneen.
  • Rauhoitu hetki ennen nukkumaanmenoa.
  • Älä mene nukkumaan, jos et ole väsynyt. Yritä keksiä tekemistä, kunnes tunnet itsesi uneliaaksi. 
  • Keksi itsellesi rutiinit ennen nukkumaanmenoa. 

 

Unenpuutteella voi olla monia sivuvaikutuksia

Useimmat ihmiset ovat kokeneet tai kokevat unenpuutetta. On olemassa eriasteisia unenpuutoksia ja monet ihmiset pystyvätkin käsittelemään sitä ilman suuria vaikeuksia. Jos unenpuutteesta tulee pysyvää, siitä voi seurata useita sivuvaikutuksia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että sairastumisen riskin kohoamisen lisäksi unenpuute aiheuttaa väsymystä, masennusta ja lihavuutta. Myös onnettomuudet lisääntyvät, koska unenpuute vaikuttaa ihmisen tarkkaavaisuuteen ja tekee tästä onnettomuusalttiin. 

Unenpuutteesta kärsimisen syy voi olla melkein mikä tahansa sängyssä Facebookin selailusta taloudellisten huolien tai sosiaalisten ongelmien pohtimiseen. Myös jotkut sairaudet voivat aiheuttaa unettomuutta. 

Monet kokevat unettomuuden aiheuttavan suurempia ongelmia elämässä. Unettomuuteen löytyy erilaisia hoitokeinoja riippuen siitä, mistä se johtuu. Joidenkin kohdalla tulee hoitaa kuorsausta, toisten täytyy rauhoittua voidakseen nukkua. Kun unettomuutta aiheuttaa sairaus, tulee apua kysyä lääkäriltä. 

Asioiden vatvominen häiritsee unta

Tekemättömät tehtävät ja mieltä painavat ajatukset kannattaa kirjoittaa paperille ennen nukkumaanmenoa. Silloin ne eivät häiritse unta ja pää on tyhjä nukkumaan mennessä. Vatvominen on enemmänkin stressin krooninen muoto, jossa maataan paikallaan ja mietiskellään, jolloin pää käy ylikierroksilla eikä nukkumisesta tule mitään. Jos et pääse irti tästä tavasta, siitä voi syntyä noidankehä, josta on vaikea päästä pois. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on hoitomuoto, josta voi olla apua. Se auttaa sinua rentoutumaan ja luomaan hyvät nukahtamisrutiinit, joista syntyy hyvät yöunet. 

Uni on kehon tapa ladata akkuja. Sen ansiosta jaksamme seuraavan päivän energisinä. Unenpuute vaikuttaa moneen asiaan elämässämme, erityisesti henkiseen puoleen. Jos sinulla on nukahtamisvaikeuksia, muuta käyttäytymistäsi ja tee jotakin normaalista poikkeavaa. Voit ottaa vaikka lämpimän kylvyn, alentaa huoneen lämpötilaa tai laittaa kännykän pois hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Pään tyhjentäminen luo parhaat edellytykset hyville yöunille. 

Kuusi yleisintä syytä huonoihin yöuniin

  • stressi
  • työ tai opiskelu
  • omat lapset
  • oma sairaus
  • sosiaaliset suhteet
  • televisio, tekstiviestittely, kännykkä yleisesti

Faktoja unesta

20-vuotiaat tarvitsevat 8,5 tuntia unta, jotta se virkistäisi.

50-vuotiailla tarvittava unen määrä on 6,5 tuntia. 

Tiesitkö, että voit rumentaa itseäsi nukkumalla liian vähän? Sen osoittaa julkaistu tutkimus, jossa tutkijat kuvasivat ihmisiä, kun he olivat nukkuneet hyvin. Sen jälkeen he kuvasivat samoja ihmisiä huonosti nukuttujen öiden jälkeen. Panelisteilta kysyttiin, kumpi kuva näyttää pahemmalta. Suurin osa panelisteista koki huonojen yöunien jälkeen otetun kuvan rumemmaksi. Käsite kauneusuni ei siis ole täysin tuulesta temmattu.