Näin otat aurinkoa turvallisesti

Tekststørrelse Textstorlek Mindre Större

Iho suojelee itseään luonnostaan auringolta. Monen tavoittelema rusketus on todellisuudessa ihosolujen keino vastustaa auringonvalon haittavaikutuksia. Kohtuullisina annoksina aurinko on tarpeellista ihmiselle, mutta liialta auringonvalolta kannattaa opetella suojautumaan.

Auringonvalo on tärkeää ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. UVB-säteilyn avulla tuotettu D-vitamiini toimii ilmeisesti suojana useita syöpätyyppejä vastaan ja kenties myös ehkäisee muita sairauksia, kuten 1-tyypin diabetesta ja sydänvaivoja. On myös tunnettu tosiasia, että auringossa oleilu on tärkeää luukadon välttämiseksi. Luiden tarvitseman kalsiumin imeytyminen vaatii D-vitamiinia, jota saadaan ruoasta ja tuotetaan ihossa. Ihosta löytyy D-vitamiinin esiastetta, joka muuttuu aktiiviseksi vitamiiniksi ihon altistuessa ultraviolettivalolle päivän valoisana aikana.

Liiallinen auringonotto voi kuitenkin olla myös vaarallista.

Ota aurinkoa turvallisesti

Kullanruskea väri on merkki hyvästä rusketuksesta. Kullanruskeaa rusketusta voidaan ajatella ihon luonnolliseksi auringonsuojaksi. Suoja koostuu hieman paksuuntuneesta orvaskedestä, joka saa osan iholle osuvista auringonsäteistä ikään kuin ponnahtamaan takaisin. Melaniiniksi kutsuttu ruskea pigmentti imee itseensä suurimman osan vahingollisista UV-säteistä, eikä säteily pääse vahingoittamaan syvempiä kudoskerroksia.

Suojauksesta huolimatta elävien ihosolujen tumissa sijaitsevaan perintöainekseen eli DNA:han muodostuu koko ajan pieniä vaurioita. Korjaavat proteiinit parantavat näitä vaurioita lakkaamatta. Vaurion korjaaminen kestää noin 48 tuntia, joten kesällä tai aurinkolomalla kannattaa suunnitella ohjelmansa siten, että iho pääsee välillä lepäämään.

Vahvista luonnollista aurinkosuojaasi

Omaa aurinkosuojaansa voi vahvistaa vähitellen: ensimmäisenä päivänä auringossa voi olla 20–30 minuuttia (aika on lyhyempi valkoihoisille ja herkkäihoisille eteläisillä leveysasteilla). Jos iho ei punerra päivän lopuksi, voi seuraavana päivänä auringossa olla 10–15 minuuttia pidempään.

Kokonaisuudessaan suorassa auringonvalossa ei pitäisi viettää enempää kuin kaksi tuntia päivässä senkään jälkeen, kun on saavuttanut kullanruskean rusketuksen. Suoraa auringonvaloa kannattaa mieluiten välttää keskipäivällä kesäisin ja etenkin etelänmatkoilla.

Auringosta peräisin oleva ultraviolettisäteily on vahvimmillaan kello 11 ja 14 välillä. Rannalla loikoilu ja vesiurheilulajien harrastus kannattaa siis mieluiten ajoittaa aikaiseen aamuun tai myöhään iltapäivään, jos haluaa pitää ihostaan huolta.

Älä yliarvioi ihosi sietokykyä

Vaaleat ja punakat ihmiset eivät ole ainoita, joiden iho on vaarassa. Myös tummahiuksiset voivat vahingoittua auringossa. Jos oma iho palaa tai kärsii auringon aiheuttamista ongelmista vain harvoin, sen voi helposti luulla kestävän miten paljon aurinkoa vain. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Myös sellaiset ihmiset, joiden iho ei koskaan pala, voivat saada ihosyövän.

Kyseessä voivat olla perinnölliset tekijät. Lapsilla on herkempi iho kuin aikuisilla: pikkulapsena auringossa palaneilla onkin suurempi riski saada vakavia ihomuutoksia myöhemmin elämässä.

Miten lapsia kannattaa suojata auringolta?

Suurin osa pienistä lapsista ei edes halua leikkiä vahvassa auringonpaisteessa vaan hakeutuu vaistonomaisesti varjoon. Tällaisessa tilanteessa lapsen kannattaa antaa myös pysyä varjossa. Etelänlomilla kannattaa hankkia auringonvarjo, ripustaa varjoksi pyyhe tai viltti tai antaa lapsien leikkiä isojen puiden alla.

On hyvä välttää rannalla olemista kuumimpaan aikaan kello 11 ja 14 välillä. Myöhemmin auringon ollessa vähemmän voimakas on vähintäänkin yhtä mukava käydä uimassa. Ainakin pohjoisessa pilvet tarjoavat jonkin verran suojaa, mutta herkkä iho voi palaa keskellä päivää silloinkin, kun pilvet ajoittain peittävät auringon.

Alle yksivuotiaiden lasten ei tulisi olla suorassa auringonvalossa ollenkaan. Vanhempien lasten ei kannata viettää auringossa ainakaan puolta tuntia enempää ilman vaatteita. Jos auringonpaistetta ei kuitenkaan voida välttää, tulisi lasten iho suojata aurinkovoiteella, jossa on korkea suojakerroin.

Vaatteet tarjoavat parhaan suojan, mutta myös aurinkosuojavoiteita kannattaa käyttää. Niitä tulee kuitenkin käyttää oikein. Voidetta tulisi laittaa ennen aurinkoon menoa ja sitä on lisättävä vähintään joka kolmas tunti sekä aina uinnin, pyyhkeellä kuivaamisen tai hikoilun jälkeen. Voiteita täytyy myös levittää riittävän paksu ja tasainen kerros.

Tietyt lääkkeet saattavat edistää auringon aiheuttamien vahinkojen syntymistä. Esimerkiksi eräät antibiootit sekä iholle lihaskipua lievittämään levitettävät särkyvoiteet voivat lisätä vahingon riskiä.

Kohtuus kunniaan

Auringonotossa kannattaa muistaa kohtuus. Kohtuus ei kuitenkaan ole kaikille sama asia, vaan se voi vaihdella paljon perheenjäsentenkin kesken.

Monet kokevat rusketuksen kesälomatavoitteena, mutta ihotautilääkärit näkevät rusketuksen eri tavalla. Ruskea pigmentti on oikeastaan valolta suojaava este. Mikroskoopilla voi nähdä, että pigmentti on kuin huppu tai sateenvarjo ihosolujen tumien päällä. Rusketus on siis yksinkertaisesti ihon tapa suojella perimää soluissaan.

Iho koostuu kolmesta kerroksesta. Ylintä kerrosta kutsutaan orvaskedeksi, ja sen alapuolinen kerros on nimeltään verinahka. Alimpana on ihonalaiskerros. Orvaskeden alimmista solukerroksista löytyy pigmenttiä tuottavia, melanosyyteiksi kutsuttuja soluja. Kun auringon UV-säteily saavuttaa ihon, melanosyytit alkavat tuottaa ruskeaa pigmenttiä eli melaniinia. UV-valo saa myös orvaskeden sarveissolut jakautumaan, jolloin ihon uloin solukerros paksuuntuu kaksinkertaiseksi. Pigmentin muodostus ja solukerroksen paksuuntuminen ovat yhdessä ihon luonnollinen puolustus UV-säteilyä vastaan.

Tulehdus ihossa

Kun ihon on saanut auringon valoa ja lämpöä liikaa, se muuttuu tyypillisesti 6–8 tunnin kuluessa punaiseksi ja ärtyneeksi. UVB-säteily on tällöin aiheuttanut ihossa tulehdusreaktion, ja melaniini ei ole selviytynyt suojelutehtävästään. Iho voi jopa turvota ja kipu voi muistuttaa tavallisen palovamman aiheuttamaa kipua. Vaikeissa tapauksissa iholle voi muodostua rakkuloita ja iho voi irrota palasina.

Miten auringonotto vaikuttaa ihoon?

Usein aurinkoa ottavan iho vanhenee normaalia nopeammin, ja riski saada ihokasvaimia nousee. Karoliinisen instituutin ihotautiklinikan ylilääkärin Harry Beitnerin mukaan riski on erityisen suuri, jos henkilö on palanut auringossa useasti. Ihosolujen DNA rikkoutuu eivätkä solut enää kuole oikein, sillä ohjelmoitu solukuolemamekanismi (apoptoosi) lakkaa toimimasta. Normaalit solut ikään kuin tappavat itse itsensä vahingoituttuaan, mutta auringon aiheuttamat vahingot voivat muuttaa tätä mekanismia niin, että vahingoittuneet solut pääsevätkin jakautumaan ja niiden määrä lisääntyy poikkeavalla tavalla. 

Ihosyövän eri muotoja:

  • Pahanlaatuinen melanooma on vaarallinen ja pelätty kasvain iholla. Melanooma on yhä yksi länsimaissa nopeimmin yleistyvistä syövistä. Se voi alkaa kasvaa ruskeana pisteenä iholla missä tahansa osassa kehoa. Jos kasvainta ei huomata ja leikata pois ajoissa, se voi levittää syöpää muualle kehoon ja olla hengenvaarallinen.
  • Basaliooma eli ihon tyvisolusyöpä on myös yleistynyt viime vuosina. Se esiintyy useimmiten kasvoilla ja alkaa usein kuivana, ihottumamaisena täplänä, joka myöhemmin muuttuu ruskeanväriseksi. Se leviää muualle kehoon vain harvoin, mutta voi jättää rumia jälkiä iholle leikkauksen jälkeen. 
  • Okasolusyöpä voi joissakin tapauksissa levitä kehossa ja olla vaikeahoitoinen. Aluksi se näyttää yleensä punertuneelta, hilseilevältä täplältä, joka vähitellen kasvaa. Toisinaan siitä voi muodostua haava, joka ei parane.
  • Aurinkokeratoosia ei lasketa syöväksi, mutta se voi olla syövän esiaste. Noin yksi sadasta aurinkokeratoositapauksesta on vaarassa muuttua kasvaimeksi, joka kasvaa syvällä. Ihomuutos näyttää karkealta, toisinaan punoittavalta täplältä, joka on noin puolen senttimetrin kokoinen. Se löytyy useimmiten kasvoilta, kämmenselältä tai ohuthiuksisten miesten päälaelta.

Harry Beitnerin mukaan syöpään johtavia vaurioita aiheuttaa lähinnä lyhytaallonpituinen UVB-säteily. UVA-säteilyn vaikutus melanooman ja muiden ihosyöpien muodostumiseen on epäselvä, mutta vaikuttaa siltä, että myös UVA kasvattaa syöpäriskiä. Siksi tehokkaiden aurinkosuojien on estettävä UVB-säteilyn lisäksi myös UVA-säteilyn haittavaikutuksia.

Mitä tehdä, jos löytää iholtaan muuttuneita alueita

Terveyskeskuslääkäri voi tehdä alustavan tutkimuksen ja antaa tarvittaessa lähetteen ihotautilääkärille. Nykyään ihotauteihin erikoistuneilta klinikoilta ja suurimmalta osalta yksityisistä ihotautilääkäreistä löytyy dermatoskooppi eli laite, joka pystyy huomattavan varmasti näyttämään, onko ruskea luomi pahanlaatuinen vai ei.

Beitner huomauttaa, että lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua etenkin silloin, jos iholla oleva luomi tai muu ihon muutos kasvaa kokoa, tummuu, kutisee tai alkaa vuotaa verta.

Aurinkoa palvovasta teinistä voi tulla ryppyinen kolmikymppinen

Ennenaikaisesti vanhentunut iho on vaaraton mutta kurja seuraus liiallisesta auringonotosta. Vanhentunutta ihoa aiheuttaa aallonpituudeltaan pitkä UVA-säteily, joka pääsee UVB-säteilyä syvemmälle ihoon ja vahingoittaa verinahan kimmoisia kuituja. Tästä seuraa vuosien jälkeen karkeita ryppyjä ja kullansävyinen ihonväri.

Beitner selittää, että auringon ihoa vanhentavista vaikutuksista eivät kärsi pelkästään vanhemmat auringonpalvojat. Jos ottaa todella paljon aurinkoa, voi prosessi olla huomattavan nopea. Ihonsa vanhenemista voi nopeuttaa jopa kymmenellä tai viidellätoista vuodella. Tämä tarkoittaa, että 15-vuotiaana solariumissa ja ulkona auringonoton aloittaneen teinin iho voi 30–40-vuotiaana olla hyvinkin ryppyinen ja nahkamainen.