Sarveiskalvon kartiopullistuma (keratokonus)

Tekststørrelse Textstorlek Mindre Större

Sarveiskalvon kartiopullistumassa silmän sarveiskalvo ohenee. Se johtuu sarveiskalvon solurakenteen heikkenemisestä. Ohenemisen seurauksena sarveiskalvo pullistuu ulos, jolloin sen muoto muuttuu kartiomaiseksi.

Sarveiskalvon kartiopullistuma on krooninen sairaus. Sen eteneminen voi kuitenkin pysähtyä kokonaan. Kartiopullistumaan liittyy suuri sarveiskalvon arpeutumisen riski.

Tietoa sarveiskalvosta

Sarveiskalvo on silmän ulommainen, läpinäkyvä osa. Sarveiskalvo aistii valoa voimakkaasti ja taittaa valonsäteet tarkaksi ja kirkkaaksi kuvaksi. Sarveiskalvo on valoa taittava linssi, jonka taittovoima on noin 42−45 D (dioptria). Dioptreilla ilmaistaan linssin taittovoimaa. Sarveiskalvo on rakenteeltaan hyvin sileä. Tämän ansiosta näemme kirkkaasti ja tarkasti.

Mitä sarveiskalvon kartiopullistumassa tapahtuu?

Sarveiskalvo on normaalisti lähes pyöreä edestä päin katsottuna. Sarveiskalvon kartiopullistumassa sarveiskalvon muoto muuttuu normaalista poikkeavaksi. Sarveiskalvon taittovoima voi olla yli 48 D sekä joissakin tapauksissa jopa 70 D. Sarveiskalvon paksuus on tavallisesti noin 0,5 millimetriä. Sarveiskalvon kartiopullistumassa sen paksuus saattaa olla alle 0,4 millimetriä. Pahimmassa tapauksessa sarveiskalvo voi irrota tai siihen voi tulla reikiä.

Sarveiskalvon kartiopullistuma on perinnöllistä. Sairauden ensimmäiset merkit ilmenevät yleensä teini-iässä, mutta joissakin tapauksissa ne ilmenevät vasta aikuisiällä noin 30-vuotiaana. Tietyt sairaudet voivat aiheuttaa sarveiskalvon kartiopullistumaa. Sairaudelle altistavat myös sarveiskalvon leikkaukset sekä erilaiset silmäsairaudet. Sairastuneilla voi esiintyä myös ihosairauksia, kuten ihottumaa ja atooppista ihottumaa.

Sarveiskalvon kartiopullistuman oireet

Sairauden ensioireet ilmestyvät yleensä murrosiässä, noin 10−15-vuotiaana. Oireet kehittyvät hitaasti ja sairauden eteneminen pysähtyy noin 35-vuotiaana. 

Tavallisimpia sarveiskalvon kartiopullistuman oireita ovat:

  • Kohteen näkeminen monena kuvana
  • Pimeässä on vaikea nähdä
  • Valonarkuus
  • Kaksoiskuvat (kahtena näkeminen)

Silmän likitaittoisuuden ja hajataittoisuuden lisääntyminen sekä varjokuvat voivat olla sairauden merkkejä. Sairaus todetaan sarveiskalvon topografialla.

Sarveiskalvon kartiopullistuman hoito

Näkökykyä voidaan korjata silmälasien tai pehmeiden piilolinssien avulla. Joissakin tapauksissa potilaalle räätälöidään yksilölliset kovat piilolinssit. Sarveiskalvo voidaan myös uudelleen muotoilla muovisella renkaalla, joka hidastaa pullistuman etenemistä ja korjaa hajataittoisuutta. Toimenpiteellä voidaan palauttaa sarveiskalvon normaali kaareva muoto. Toimenpiteen jälkeen potilas voi jälleen käyttää tavallisia piilolinssejä. Vaikeissa tapauksissa suoritetaan sarveiskalvon siirtoleikkaus.