Kirjoita hakusanasi

Eteisvärinä ei estä normaalia elämää.

Eteisvärinä ei estä normaalia elämää.

Eteisvärinä

Mainos:

Eteisvärinä tarkoittaa sydämen rytmihäiriötä. Epätasaiset sydämenlyönnit ja epäsäännöllinen, nopea pulssi voivat olla merkkejä eteisvärinästä. Eteisvärinä voi olla oireeton.

Eteisvärinän havaitseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää, sillä eteisvärinä altistaa verihyytymille. Seurauksena on lisääntynyt aivoinfarktiriski. Suomessa aivoinfarktit ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Verihyytymien muodostumista ehkäistään verenohennuslääkkeillä.

Mikä on eteisvärinä?

Sydämen tehtävä on pumpata verta säännöllisellä rytmillä verenkiertoon, jotta elimistö pystyy toimimaan normaalisti. Kun sydän supistuu, sen oikeassa eteisessä olevasta sinussolmukkeesta lähtee sähköimpulsseja, jotka leviävät sydämen eteisiin ja kammioihin. Sinussolmuke ja sähköimpulssit määräävät sydämen rytmin.

Sydämen pumppausteho pienenee, jos sinussolmukkeesta lähtevät sähköimpulssit eivät kulje eteisistä kammioihin normaalilla teholla. Tämän seurauksen sydämen syke muuttuu epäsäännölliseksi ja epätasaiseksi. 

Eteisvärinä (flimmeri) tarkoittaa sydämen rytmihäiriötä. Eteisvärinässä sydämen eteiset eivät supistu säännöllisesti, vaan värisevät. Eteisvärinän aikana sydämen pumppausteho pienenee, koska eteiset eivät pysty pumppaamaan verta tarpeeksi eteenpäin.

Eteisvärinän aiheuttamat oireet vaihtelevat henkilöltä toiselle. Osa ei saa minkäänlaisia oireita, jolloin eteisvärinää jää kokonaan huomaamatta. 

Tavallisimmat eteisvärinän aiheuttamat oireet:

  • epätasaiset sydämen lyönnit
  • epäsäännöllinen pulssi
  • huimaus
  • hikoilu
  • väsymys
  • rintakipu
  • hengenahdistus
  • heikkous
  • väsymys
  • pyörtyminen

Diagnosointi

Epäsäännöllinen rytmi havaitaan parhaiten sydämen sähköistä toimintaa mittaavalla sydänfilmillä eli EKG:lla. Sydänfilmistä on helppo havaita sydämen poikkeava rytmi.

Tutkimuksen yhteydessä poissuljetaan myös muut mahdolliset sairaudet, mitataan verenpaine sekä otetaan verikokeita.

Eteisvärinän eri tyypit

Eteisvärinä ei ole perinnöllinen. Se voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin: kohtauksittaiseen ja krooniseen eteisvärinään.

Eteisvärinään liittyvät riskitekijät:

 

  • korkea ikä
  • korkea verenpaine
  • aineenvaihduntaan liittyvät häiriöt
  • liiallinen alkoholinkulutus

 

Kohtauksittainen eteisvärinä on tilapäinen rytmihäiriö. Kohtauksittaista eteisvärinää ei yleensä hoideta mitenkään, vaan rytmi palaa normaaliksi itsestään. Usein toistuvat kohtaukset lisäävät krooniseen eteisvärinään sairastumisen riskiä. 

Monet eri tekijät altistavat kohtauksittaiselle eteisvärinälle.

Yleisimpiä syitä:

• stressi

• tietyt lääkkeet

• liiallinen kahvinkulutus

• liiallinen alkoholinkulutus

Joskus kohtauksittaisessa eteisvärinässä rytmi ei palaudu itsestään, vaan se joudutaan palauttamaan normaaliksi sähköisellä rytminsiirrolla. Kohtauksittainen eteisvärinä voi ajan myötä muuttua krooniseksi eteisvärinäksi, joka ei kuitenkaan ole vaarallisempi kuin kohtauksittainen eteisvärinä. 

Kroonisessa eteisvärinässä rytmi ei palaudu normaaliksi itsestään, eikä sitä pystytä palauttamaan sähköisellä rytminsiirrolla. 

Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö, eikä aiheuttajaa pystytä aina sanomaan. Tietyt tekijät, kuten ikääntyminen, altistavat eteisvärinälle.

Eteisvärinän hoito

Eteisvärinän hoidossa huomioidaan, kuinka kauan rytmihäiriöitä on esiintynyt, potilaan muut mahdolliset oireet sekä sairaudet. Eteisvärinästä johtuvien verihyytymien riski tulee aina ottaa huomioon.

Eteisvärinän aiheuttamia oireita voidaan hoitaa eri tavoin. Sydämen rytmi voidaan esimerkiksi palauttaa normaaliksi lääkityksen avulla. Jos lääkitys ei tehoa, voidaan potilaalle tehdä sähköinen rytminsiirto tai katetriablaatio. Sydämen rytmi saadaan pysymään normaalina lääkkeiden avulla.

Rytminsiirto: Rytminsiirto voidaan tehdä lääkkeillä tai sähköisesti. Lääkkeillä tehtävään rytminsiirtoon voidaan käyttää useita eri lääkkeitä. Rytminsiirto voidaan tehdä myös sähköisesti nukutuksessa. Sähköisessä rytminsiirrossa sydämeen kohdistetaan tasavirtasähköisku. Toimenpide on nopea. Hoitoa käytetään yleensä, jos lääkkeet eivät tehoa, niiden teho ei ole riittävä, tai henkilöllä on jatkuvia rytmihäiriöitä. 

Ablaatiohoito: Katetriablaatiolla hoidetaan eteisvärinäpotilaita, joihin lääkehoito ei tehoa. Hoidon teho on pitkäaikainen. Katetriablaatiota käytetään myös usein toistuvan eteisvärinän hoidossa. Katetriablaatio tehdään sydämeen laitettavan katetrin avulla. 

Lääkitys: Lääkityksen avulla rytmi saadaan pysymään normaalina. Estolääkkeitä käytetään yleensä pitkään.

Sekä kohtauksittaisen että kroonisen eteisvärinä altistaa aivoinfarktille. Verenohennuslääkkeillä pyritään ehkäisemään verihyytymien ja aivoinfarktien riskiä.

Aivoinfarktin riski

Arviolta 15−20 % aivoinfarkteista (aivohalvauksista) johtuu eteisvärinästä. Aivoinfarktiin kuolee Suomessa vuosittain noin 5000 henkilöä. Eteisvärinän aiheuttamia verihyytymiä ja aivoinfarkteja voidaan ehkäistä lääkkeillä. 

Mikä aiheuttaa hyytymiä? Eteisvärinä vaikuttaa sydämen rytmiin. Eteisvärinässä sydän ei pumppaa verta normaalisti, vaan osa verestä jää eteiseen. Veri hyytyy vasemmassa eteisessä ja hyytymä päätyy sieltä verenkierron mukana aivoihin ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa aivoinfarktin.

Verenohennuslääkkeet

Varfariini on eniten käytetty verenohennuslääke. Se on ollut käytössä jo pitkään. Nykyään on myös muita verenohennuslääkkeitä.

Verenohennuslääkkeillä pyritään estämään eteisvärinän aikana muodostuvia hyytymiä. Hyytymäriskiä lisäävät myös korkea verenpaine, sydämen vajaatoiminta, diabetes sekä aiemmat hyytymät ja aivoinfarktit. Riski on kohonnut myös yli 65-vuotiailla.

Varfariini (Marevan) on eniten käytetty verenohennuslääke. Sitä on käytetty jo yli 50 vuoden ajan. Varfariini on tehokas lääke, jos sitä otetaan ohjeiden mukaan. Varfariinin käyttö edellyttää INR-arvon säännöllistä mittaamista. INR-arvon voi nykyään mitata myös kotimittarilla.

Viime vuosien aikana on kehitetty uusia verenohennuslääkkeitä, ja uusia tulee koko ajan lisää. Uusissa lääkkeissä käyttäjä ottaa aina saman annostuksen, eikä sopivan annostuksen määrittämiseen vaadita laboratoriomittauksia.

Verenvuoto verenohennuslääkkeiden käytön yhteydessä

Verenohennuslääkkeitä käyttävä saa tavallista helpommin verenvuotoja, esim. hammaslääkärillä käynnin tai haavan yhteydessä. Lääkäriin on hakeuduttava, jos lääkkeiden käytön yhteydessä ulosteen mukana tulee verta, tai henkilö saa ison verenvuodon, joka ei tyrehdy.

Verenohennuslääkkeistä johtuvia verenvuotoja voidaan hoitaa. Varfariinin aiheuttamia vuotoja hoidetaan K-vitamiinipistoksilla. Ne vaikuttavat 6−12 tunnin kuluessa. Uusien lääkkeiden yhteydessä odotusaika on 0−12 tuntia, koska uudet lääkkeet poistuvat elimistöstä nopeammin kuin varfariini.

Lopuksi

Eteisvärinä voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin: kohtauksittaiseen ja krooniseen eteisvärinään. Eteisvärinää voidaan hoitaa erilaisilla hoitomenetelmillä. Hoitoon kannattaa hakeutua ajoissa. Sydämen normaali rytmi voidaan säilyttää lääkkeiden avulla.

Eteisvärinäpotilaalle annetaan verenohennuslääkitys, jolla pyritään ehkäisemään eteisvärinästä johtuvien hyytymien sekä aivoinfarktien syntymistä. Aivoinfarktit ovat Suomessa kolmanneksi yleisin kuolinsyy.

Eteisvärinä voi olla oireeton kohtauksittaisessa eteisvärinässä. Ajan myötä kohtauksittainen eteisvärinä muuttuu yleensä krooniseksi eteisvärinäksi.

Eteisvärinä ei estä normaalia elämää.

 

Mainos:

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit.

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit.

Lue myös

Mainos:
Mainos:
Mainos:
Mainos:
Mainos: