Sydäninfarkti

Tekststørrelse Textstorlek Mindre Större

Sydäninfarkti on yhtä yleistä niin naisilla kuin miehillä, mutta miehet saavat sen yleensä noin 10 vuotta aikaisemmin. 

Mikä on sydäninfarkti?

Sydäninfarkti eli -kohtaus liittyy sydänlihaksen verenpuutteeseen, jonka aiheuttaa jonkin sydämen sepelvaltimon tukkeutuminen. 

Kun sydämen osa ei saa tarpeeksi verta, se kärsii hapenpuutteesta, joka vahingoittaa kyseisen sydämen osan lihassoluja. Vahingon suuruus riippuu tukkeutuneen sepelvaltimon koosta. Sepelvaltimot tukkeutuvat sepelvaltimotaudin vuoksi. 

Mikä aiheuttaa sydäninfarktin?

Tupakointi lisää sydänkohtauksen riskiä, koska se aiheuttaa korkeaa kolesterolia, joka taas on yhteydessä sydänkohtaukseen. Kolesteroli ahtauttaa verisuonia ja verihiutaleet kasautuvat muodostaen verihyytymiä. Myös ruokavalio vaikuttaa merkittävästi sydänkohtauksen riskiin. Tyydyttyneet rasvat saattavat aiheuttaa korkeaa kolesterolia ja siten lisätä sydänkohtauksen riskiä. 

Muita riskitekijöitä ovat ikä, miessukupuoli, perinnöllisyys, korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine, diabetes, ylipaino yhdistettynä heikentyneeseen glukoositoleranssiin, vähäinen liikunta, tyypin A persoonallisuus ja negatiiviset psykososiaaliset tekijät. 

Mitkä ovat sydäninfarktin oireet?

Sydänkohtaus voi ilmetä monin eri tavoin. Puolella potilaista on ollut lieviä oireita edellisten päivien tai kuukausien aikana. Nämä oireet sisältävät paineen tunnetta rinnassa, kipua, hengenahdistusta tai väsymystä, ja ovat saattaneet ilmetä sekä levossa että kevyessä työssä. Yleisin akuutti oire on vahva rintakipu. Rintakipu voi säteillä yhteen tai molempiin käsivarsiin, kaulaan, niskaan, leukaan, selkään ja vatsaan. Kipu kestää vähintään 15 minuuttia ja aiheuttaa usein ahdistusta, pahoinvointia, väsymystä, hengenahdistusta, kylmää hikeä, huimausta tai pyörtymistä.

Vanhuksilla, naisilla ja diabeetikoilla oireet vaihtelevat, eikä kipu välttämättä ole yhtä selkeää. Yleisiä oireita ovat hengenahdistus, pahoinvointi, väsymys, kylmä hiki, huimaus ja vatsakipu. Monesti varsinkin naiset eivät koe kärsivänsä sydänkohtauksesta ja siksi eivät hakeudu ensiapuun. 

Miten sydäninfarkti todetaan?

Epäillessäsi sydänkohtausta soita ambulanssi. Sairaalassa otetaan EKG, joka rekisteröi sydämen toimintaa. Verikokeita otetaan sen määrittämiseksi, kuinka paljon sydänlihas on vaurioitunut. Sydämen ultraäänellä pystytään määrittämään sydänkohtauksen laajuus. Joskus voidaan tarvita jopa varjoainekuvaus. 

  • Epäillessäsi sydänkohtausta soita hätänumeroon.
  • Tavallisia oireita: rintakipu, säteilykipu käsivarsissa ja hengenahdistus, mutta oireita voi olla muitakin. 
  • Nopea hoito vähentää vaurioita. 

Mitä hoitovaihtoehtoja on olemassa?

On olemassa erilaisia lääkkeitä sydänkohtauksen hoitoon. Kivunlievitys (happi, morfiini, beetasalpaajat ja nitroglyseriini) ovat tärkeimpiä. Aspiriini estää verihiutaleiden kasautumisen yhteen. Nitroglyseriini laajentaa verisuonia, mikä helpottaa sydämen toimintaa. Myös ACE-salpaajat tekevät samaa. Beetasalpaajia annetaan alentamaan sykettä ja verenpainetta, jotta sydän voisi toimia rauhallisemmin ja tehokkaammin. Verenrasva-alentajat alentavat veren rasvapitoisuutta.

Tukkeutuneet sepelvaltimot tulisi avata mahdollisimman pian, että saadaan veren virtaus normalisoitua ja sydänlihas toipumaan. Tämä voidaan tehdä lääkityksellä tai tekemällä niin sanottu pallolaajennus. Pallolaajennuksessa tukkeutunut sepelvaltimo avataan muoviputkella. Leikkauksen jälkeen asennetaan metalliverkko, joka pitää valtimon toiminnassa. Useisiin ahtaumiin voidaan suorittaa sepelvaltimo- tai ohitusleikkaus. Näissä leikkauksissa muualta kehosta otetut verisuonet ommellaan tukkeutuneen kohdan alapuolelle niin, että veri pääsee virtaamaan sen ohi.

Onko lääkkeiden ottaminen sydänkohtauksen jälkeen tärkeää?

Lääkehoidolla pyritään vähentämään kohtauksen uusiutumisriskiä ja välttämään kuolemia. Sydänkohtauksen kuolleisuusprosentti on pienentynyt huomattavasti viime vuosina, mutta kasvaa eliniän pitkittyessä. 

On tärkeää noudattaa sinulle määrättyä lääkitystä, joka on yleensä elinikäinen. Käytettävät lääkkeet ovat todistetusti ennustetta parantavia ja hoitoon sitoutuminen kasvattaa parantumisen mahdollisuutta ja vähentää uusiutumisriskiä jopa kaksi vuotta sydäninfarktin saamisen jälkeen.