Sydämen vajaatoiminta

Tekststørrelse Textstorlek Mindre Större

’’Onko minulla heikko sydän?’’ on ikäihmisten usein esittämä kysymys. Heikko sydän on laaja käsite, joka voi johtua kunnon alenemisesta tai tämänhetkisestä tai aiemmin sairastetusta sydänsairaudesta. 

Sydän, joka koostuu pumpusta, kahdesta kammiosta ja kahdesta eteisestä, on jatkuvasti töitä tekevä lihas, jonka vahvuus riippuu siitä, miten paljon sitä rasitetaan. Sen tärkein tehtävä on pumpata verta verenkiertoon, jotta kaikissa elimissä riittäisi happea. 

Fyysistä työtä tekevien ja urheilijoiden sydämet mukautuvat tarpeeseen ja kasvavat hieman normaalia suuremmiksi. Sydämen kasvu on luonnollinen seuraus siitä, että lihakset joutuvat työskentelemään enemmän. Tätä kutsutaan urheilijan sydämeksi. Huomaathan käsien ja jalkojenkin lihaksien kasvavan, jos aloitat voimaharjoittelun. 

Fyysisen rasituksen loputtua lihasmassa sekä sydämessä että raajoissa pienenee. Tämä on normaali fysiologinen prosessi, jossa elin mukautuu sen mukaan, kuinka paljon tai vähän sen tarvitsee tehdä fyysistä työtä. 

Impulssijärjestelmä

Sydämen vajaatoiminta voi ilmetä hyvin nopeasti tai salakavalasti hiipimällä. Syy voi löytyä itse sydänlihaksesta tai sen ulkopuolelta. Heikon sydämen omaavat voivat saada veritulpan, joka tukkii verenkierron ja näin ollen johtaa akuuttiin sydäninfarktiin. He voivat myös kärsiä sydänlihaksen heikkenemisestä.

Kardiomyopatiaan kuuluu joukko sydänlihassairauksia, jonka aiheuttajia ei voida aina todeta. Lisäksi voi olla vikaa sydänläpässä, joka sijaitsee kammion ja eteisen välissä. Sieltä veri lähtee suurten verisuonien kautta leuhkoihin tai aorttaan. Verisuonissa voi olla kalkkiutumista ja sydänläpän niin sanotut venttiilit eivät sulkeudu kunnolla. Tämä aiheuttaa kuormitusta sydämeen. Jos impulssijärjestelmässä esiintyy vikaa, saattaa ilmetä ongelmia. 

Impulssijärjestelmä antaa impulssin sydämeen noin kerran sekunnissa. Sydän pumppaa verta keuhkoihin ja koko kehoon, kuten tapahtuu joka impulssin aikana. Tämän prosessin aikana voi helposti tuntea oman pulssinsa. Sitä on helpointa tunnustella ranteen sisäpuolelta. Pulssin pitäisi olla noin 60 lyöntiä minuutissa. 

Jos impulssijärjestelmässä on häiriöitä, sydän lyö epätahtiin ja menettää tehokkuuttaan. Akuutti sydämen vajaatoiminta vaikuttaa myös keuhkoihin esimerkiksi hyytyminä. Huomattava verenvuoto vaikuttaa myös siihen, ettei sydän jaksa toimia kunnolla. 

Hitaasti kehittyvä tyyppi

Hitaasti kehittyvään sydämen vajaatoimintaan voidaan liittää korkea verenpaine, joka voi olla mahdollinen syy vajaatoimintaan. Verisuonet jäykistyvät ja kalkkeutuvat eikä keho toimi enää normaalisti. 

Mahan tai suoliston verenvuotoon liittyvä anemia, B12-vitamiinin puutos tai verisairaudet voivat johtaa sydämen vajaatoimintaan. Erityyppiset tulehdukset, kuten keuhkokuume, voivat vaikuttaa sydänlihakseen joko suoraan tai välillisesti, koska ne voivat lisätä sydämen ylimääräistä rasitusta. 

Joskus sydämen vajaatoiminta liittyy influenssan komplikaatioihin. Myös alkoholin liikakäyttö voi aiheuttaa vajaatoimintaa. 

Krooniset keuhkosairaudet aiheuttavat myöskin ylimääräistä rasitusta sydämelle. Niistä voi koitua ongelmia. Esimerkkinä huonosti hoidettu astma sekä koko ajan yleistyvä keuhkoahtaumatauti. Ehdoton enemmistö kroonisen keuhkosairauden myötä sydämen vajaatoimintaan sairastuneista on nykyisiä tai entisiä tupakoitsijoita. Jotkut sydämen vajaatoimintaan johtavat harvinaiset keuhkosairaudet liittyvät kivi- ja asbestipölyyn. Huonosti diabetestaan hoitavat ovat myös riskiryhmässä. Kilpirauhanen säätelee aineenvaihduntaa ja kilpirauhanen tulisikin aina tarkastaa, mikäli epäillään sydämen vajaatoimintaa. Tämä voidaan tehdä ottamalla verikoe. 

Oireet

Akuutin sydämen vajaatoiminnan oireet muistuttavat akuutin sydäninfarktin oireita sekä sydämen rytmihäiriöitä. Äkillinen rintakipu säteilee käsiin ja kaulaan, tulee kylmä hiki, on pahoinvointia ja oksentelua sekä hengitysvaikeuksia niin, että on vaikea saada happea.

Yölliset hengitysvaikeudet makuuasennossa sekä yskä, joka usein helpottaa ylös noustessa voivat olla merkkejä sydämen vajaatoiminnasta. Usein on havaittu myös heikotusta ja väsymystä. Sydämen heikkouden voi tuntea sekavuutena, joka johtuu siitä, että aivot eivät saa tarpeeksi happea. Lääkäri saattaa todeta huulten muuttuvan sinisiksi samalla, kun verenkierto jaloissa heikkenee ja säärissä esiintyy turvotusta.

Lisäksi voidaan todeta kaulan verisuonien suurenneen ja niiden voi nähdä sykkivän ilman, että pulssia kuitenkaan tuntuu. Sydäntä kuunnellessa pulssi on epätasainen ja keuhkoissa kuuluu rahinaa. Joskus seurauksena on keuhkopöhö. 

Akuuttiin vajaatoimintaan annetaan happihoitoa ja nitroglyseriinia. Lisäksi on tärkeää istuutua alas ja hankkiutua eroon tiukasta vaatetuksesta. On tärkeää yrittää pysyä mahdollisimman rauhallisena. Sitten annetaan diureettihoidon vähentää nesteen kertymistä elimistöön ja näin helpottaa sydänoireita. Jossakin vaiheessa on mahdollista antaa digoksiinia eli sydänlääkettä. Morfiini helpottaa myös. Sairauden perimmäinen syy on tutkittava aina. 

Tutkiminen ja lääkitys

Diureettilääkitys ja nitroglyseriini vähentävät nesteen kertymistä keuhkoihin, jos potilaalla on hengitysvaikeuksia. Taudin syitä tutkitaan ottamalla EKG, sydän-rintakehän röntgenkuvat, sydämen ultraääni sekä verikokeita, joilla voidaan mm. havaita mahdollinen munuaisen vajaatoiminta. 

Lääkityksessä käytetään nykyään myös ACE- tai betasalpaajia. Annostelun kanssa tulee olla tarkkana. Potilas kutsutaan takaisin parin viikon päästä. Lääkityksestä on ollut apua monelle sydämen vajaatoiminnasta kärsivälle. Se parantaa elämänlaatua. Aiemmin potilailla on ollut rajoituksia liikunnan suhteen, nyt minimaalisesta liikkumiskyvystä on siirrytty lähes normaaliin elämään. 

Raudanpuute sydämen vajaatoiminnan yhteydessä

Vähäverisyyttä (anemiaa) esiintyy usein sydämen vajaatoiminnan yhteydessä. On myös yleistä, että vähäverisyyteen liittyy raudanpuutetta tai että raudanpuutetta esiintyy pelkästään. Raudanpuute kroonisen sydämen vajaatoiminnan yhteydessä on riskitekijä, joka ei ainoastaan pahenna sairautta vaan saattaa myös lisätä sen kohtalokkuutta. Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että raudanpuute, johon ei liity anemiaa, voi pahentaa sairautta ja lisätä kuolleisuutta.

Ruotsin Sosiaalihallinto antoi vuonna 2015 uuden kansallisen ohjeistuksen sydäntautien hoitoon.  Noin 250 000 ruotsalaispotilasta kärsii sydämen vajaatoiminnasta. Noin puolilla heistä on raudanpuutos. Tämä johtaa usein elämänlaadun huonontumiseen, toistuviin sairaalahoitoihin ja lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Sosiaalihallinto arvioi ensimmäistä kertaa tiputusmuotoista hoitoa raudanpuutoksesta kärsiville potilaille. Se otettiin mukaan hoitosuosituksiin ensimmäistä kertaa. Sosiaalihallinto kirjoittaa sydämen vajaatoiminnasta kärsivien raudanpuutteen hoitosuosituksissa, että raudanpuute lisää sairauden vaikeusastetta paljon tai erittäin paljon. Kroonisesta sydämen vajaatoiminnasta kärsivien raudanpuutteen, liittyi siihen anemiaa (vähäverisyyttä) tai ei, hoitoon suositellaan käytettäväksi rautaa suonensisäisesti annettuna, ei tablettimuodossa. Toimenpide saa arvon kuusi kymmenportaisella suositusasteikolla.

Kroonisen sydämen vajaatoiminnan hoidossa tulee selvittää raudanpuutteen ilmeneminen (ferretiini ja rautakylläisyys). Jos raudanpuute todetaan, on olemassa todisteita siitä, että suonensisäisesti annettu rauta voi parantaa potilaan elämänlaatua sekä vähentää oireita, kuten väsymystä ja hengästyneisyyttä, ja lisätä potilaan fyysistä suorituskykyä. Tulos ei ole riippuvainen vähäverisyydestä. Positiiviset hoitotulokset koskevat suonensisäistä hoitoa. Samaa vaikutusta ei ole voitu todistaa, kun rauta nautitaan suun kautta (tablettimuodossa). Testaa, kärsitkö raudanpuutteesta