Raskaus lyhyesti viikko viikolta

Tekststørrelse Textstorlek Mindre Större

Raskaus jaetaan tavallisesti kolmeen osaan eli kolmannekseen. Ensimmäinen kolmannes jatkuu viikolle 12, toinen kolmannes on viikoilla 13–24 ja kolmas kolmannes alkaa viikolla 25 ja päättyy, kun lapsi syntyy.

Ensimmäinen kolmannes, viikot 1–12

Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana alkio kehittyy yhdestä ainoasta solusta sikiöksi, jonka kaikki ruumiinosat ovat oikeilla paikoillaan kolmanneksen loppuun mennessä. Raskaudenaikainen pahoinvointi on tavallista ensimmäisen kolmanneksen aikana, mutta helpottaa usein sen jälkeen.

Viikot 1–2

Raskauden kahden ensimmäisen viikon aikana raskaus ei ole vielä oikeastaan alkanut. Tämä johtuu siitä, että viimeisimpien kuukautisten alkamispäivä lasketaan raskauden ensimmäiseksi päiväksi.

Viikko 3

Munasolu hedelmöittyy tämän viikon alussa.

Viikko 4

Tällä viikolla alkio on kiinnittynyt kohdun seinämään. Toistaiseksi useat eivät vielä tiedä olevansa raskaana. Hermosto alkaa kehittyä ja selkärangan alku ja kummatkin aivolohkot alkavat muodostua.

Viikko 5

Kaikki tarpeelliset solut ovat paikoillaan. Seuraavat viikot viikkoon 10 asti ovat merkittäviä, sillä siihen mennessä kaikki elimet ja niiden toiminnot alkavat kehittyä. Myös suonisto kehittyy. Pää ja vartalo näkyvät selvästi, ja käsivarret ja jalat alkavat erottua pieninä nuppeina. Leuka alkaa kehittyä ja siinä on kymmenen pienen hampaan aihiot.

Viikko 6

Kuukautiset ovat nyt kaksi viikkoa myöhässä ja useat tietävät olevansa raskaana. Tällä viikolla alkion sydän alkaa lyödä. Käsivarret ja jalat ovat jo oikean näköiset.

Viikko 7

Alkio on nyt noin 1 cm pitkä. Kaikki elimet ovat muodostuneet, mutta niissä tapahtuu vielä pientä hienosäätöä ennen synnytystä.

Viikko 8

Alkio liikkuu jo pikkuisen.

Viikko 9

Alkio on 2–3 cm pitkä ja sille alkaa muodostua kasvot, joista erottuvat silmät, korvat ja nenä. Sormet ja varpaat ovat kehittyneet, samoin kuin sisäiset sukupuolielimet eli munasarjat ja kivekset.

Viikko 10

Tästä viikosta lähtien alkiota kutsutaan sikiöksi. Viikon loppuun mennessä lähes kaikki elimet ovat kehittyneet ja sikiön tarvitsee nyt vain kasvaa suuremmaksi. 

Viikko 11

Ulkoiset sukupuolielimet ovat erotettavissa. Munanjohtimet ja kivekset ovat kehittyneet valmiiksi. Sikiö pystyy nielemään ja tekemään hengitysliikkeitä. Sikiön vapaaehtoiset seulontatutkimukset aloitetaan ja ensimmäinen ultraääni eli varhaisraskauden ultraäänitutkimus tehdään yleensä viikoilla 10–12. 

Viikko 12

Tämän viikon jälkeen keskenmenon riski pienenee huomattavasti. Myös pahoinvointi ja väsymys rupeavat usein helpottamaan tässä vaiheessa. Sikiö on noin kuusi senttiä pitkä ja painaa noin 15 grammaa, ja se pystyy jo liikuttamaan käsiään ja jalkojaan.

Toinen kolmannes, viikot 13–24

Raskaus alkaa näkyä enemmän. Maha kasvaa, mutta keho ei tunnu vielä isolta ja raskaalta. Useimpien pahoinvointi on nyt helpottanut. Sikiö kasvaa ja liikkuu koko ajan enemmän. Äiti tuntee vauvansa ensimmäiset potkut tämän kolmanneksen aikana.

Viikko 13

Sikiön tähän asti pehmeä luusto alkaa nyt kovettua. Sikiö sulkee käsiään nyrkkiin avatakseen ne taas, se kääntyilee ja suoristaa käsivarsiaan ja jalkojaan. Sikiö saa nyt kaiken ravintonsa istukan kautta.

Viikko 14

Sikiö on nyt 8 cm pitkä. Sille on muodostunut kädet ja jalat sekä sormet ja varpaat, ja se voi imeskellä sormiaan.

Viikko 15

Luuston voi nyt erottaa selvästi röntgentutkimuksessa. Kaikki elimet ovat muodostuneet ja sikiö on valmiiksi kehittynyt. Se kasvaa nopeasti ja alkaa saada oikeita mittasuhteita, sillä pään kasvu hidastuu suhteessa muuhun kehoon. 

Viikko 16

Sikiö on 16 cm pitkä. Sikiön liikkeet alkavat olla koordinoidumpia ja sen lihakset voimistuvat koko ajan. Sikiö kuulee ja saattaa hätkähtää äkillisiä ääniä.

Viikko 17

Sikiön mittasuhteet muistuttavat jo pienen lapsen mittasuhteita. Se kasvaa nopeasti ja kokeilee refleksejään potkien, tarttuen ja imien.

Viikko 18

Pysyvien hampaiden aihiot alkavat kehittyä tällä viikolla. Maitohampaiden aihiot ovat kehittyneet jo aiemmin.

Viikko 19

Toinen ultraäänitutkimus, ns. rakenneultraäänitutkimus tehdään viikoilla 18–21. Tällä viikolla sikiölle kehittyy hajuaisti. Ruskea, lämmöntuotannosta huolehtiva ihonalainen rasvakerros alkaa muodostua. Sikiön ihoa peittää valkea, tahnamainen lapsenkina, joka suojaa ihoa lapsivedeltä. Tulevien munasolujen alut kehittyvät tyttösikiön munasarjoihin. 

Viikko 20

Sikiö painaa nyt noin 350 grammaa ja on 24 cm pitkä. Sillä on silmäripset ja jonkin verran hiuksia. Sikiö liikkuu vapaasti kohdussa ja potkut tuntuvatkin usein mistä sattuu.

Viikko 21

Sikiön näkö- ja kuuloaisti kehittyvät kovaa vauhtia ja se reagoi ääniin ja valoihin. Sikiön rytmi alkaa muuttua säännölliseksi. Usein se valvoo, kun äiti lepää.

Viikko 22

Sikiön silmät ovat vielä kiinni, mutta se erottaa valoisan ja pimeän väliset erot.

Viikko 23

Sikiö liikkuu paljon, sillä kohdussa on vielä paljon liikkumatilaa. Iho on ryppyinen ja punainen.

Viikko 24

Sikiö on nyt 30 cm pitkä ja painaa 650 grammaa. Se imee peukaloaan ja kärsii välillä hikasta. Keuhkojen pienet verisuonet ovat kasvaneet ja sikiö voi hengittää ilmaa viikosta 24 eteenpäin. Jos lapsi syntyisi ennenaikaisena, sillä olisi jo mahdollisuudet jäädä henkiin ja nämä mahdollisuudet paranevat tästä lähtien päivä päivältä.

Kolmas kolmannes, viikot 25–42

Nyt maha on kasvanut isoksi ja sikiön liikkeet ovat selvästi havaittavissa. Odottavien äitien tuntemukset tässä vaihteessa vaihtelevat paljon, mutta useat voivat tuntea itsensä valtaviksi ja väsyneiksi etenkin kolmannen kolmanneksen lopulla ennen synnytystä. On tärkeää levätä ja ottaa hieman rauhallisemmin. Myös synnytykseen valmistautuminen kannattaa pikku hiljaa aloittaa.

Viikko 25

Sikiö tuntee kipua ja reagoi kosketukseen. Sillä on oma valveillaolorytmi. Sikiön ihonalainen rasvakerros kasvaa.

Viikko 26

Keuhkot kehittyvät ja sikiö harjoittelee hengittämistä vetämällä lapsivettä sisään ja ulos keuhkoihinsa. Se myös pystyy aukaisemaan ja sulkemaan silmänsä ja reagoi koviin ääniin. Iho on ryppyinen, mutta lapsenkina suojaa sitä.

Viikko 27

Useimmat ennenaikaisina syntyneet vauvat jäävät tässä vaiheessa henkiin ja jokainen viikko, jopa päivä, parantaa eloonjäämismahdollisuuksia. Jos lapsi syntyisi nyt, sen suolisto pystyisi jo ottamaan vastaan äidinmaitoa.

Viikko 28

Sikiön pää suhteessa muuhun vartaloon on entistä sopusuhtaisempi. Sikiö painaa noin 1200 grammaa ja on noin 39 cm pitkä. Pojilla kivekset alkavat laskeutua nivuskanavia pitkin vatsasta kivespusseihin. 

Viikko 29

Ihonalaista rasvaa varastoituu energianlähteeksi. Sikiö on jo melko iso ja potkii paljon. Voimakkaat potkut voivat olla jopa kivuliaita ja tuntua kylkiluissa.

Viikko 30

Sikiö kasvaa nopeasti ja sen paino tulee nousemaan noin 200 grammaa viikossa aina synnytykseen asti. Juuri nyt sikiö painaa noin 1600 grammaa ja se on noin 41 cm pitkä. 

Viikko 31

Sikiön ihonalainen rasvakerros lisääntyy hitaasti. Nyt syntyvä lapsi viettää ensimmäiset viikkonsa keskoskaapissa. 

Viikko 32

Kaikki viisi aistia ovat nyt toiminnassa. Useat sikiöt ovat jo asettuneet lähtöasemiin pää alaspäin etenkin ensisynnyttäjillä. Jos kohdussa on vielä tilaa, sikiö saattaa vielä jatkaa kääntyilemistä ja liikkumista. Uudelleensynnyttäjien lapset saattavat asettua pää alaspäin vasta viikolla 37.

Viikko 33

Sikiö painaa noin 2200 grammaa ja on noin 45 cm pitkä. Jos lapsi syntyisi nyt, se tarvitsisi parin viikon ajan hengitysapua, lisälämpöä ja ruokinta-apua voidakseen hyvin. 

Viikko 34

Jos synnytys alkaisi tällä viikolla, sitä ei enää yritettäisi estää. Lapsen jalka saattaa erottua vatsan läpi sen potkiessa.

Viikko 35

Sikiö on tarpeeksi kehittynyt selvitäkseen synnytyksestä. Sen rasvakerros on lisääntynyt, iho on paksumpi ja väriltään vaaleanpunainen. 

Viikko 36

Sikiö harjoittelee aktiivisesti hengittämistä paitsi silloin kun se on syvässä unessa. Sen uni- ja valveillaolojaksot ovat nyt pidempiä. Joskus se nielaisee vahingossa lapsivettä ja saa hikan.

Viikko 37

Sikiön liikkeet vähenevät. Tämä johtuu siitä, että kohdussa alkaa olla ahdasta. Odottava äiti saattaa tuntea, kuinka vauvan pää painaa emätintä. Nyt suurin osa lapsista on kohdussa pää alaspäin. Joskus pää on painunut jo syvälle alas lantioon ja kiinnittynyt paikoilleen.

Viikko 38

Kehoa peittänyt nukkakerros on nyt kadonnut ja iho on sileä. Yhä useampi äiti tuntee ennakoivia supistuksia. 

Viikko 39

Lapsen suolisto on nyt täynnä lapsenpihkaa (mekoniumia), vastasyntyneen ensimmäistä ulostetta ja tämän viikon lopulla lapsi on valmis syntymään. Lapsen aivot painavat noin 400 grammaa. Aivot kehittyvät edelleen koko ajan ja kehitys jatkuu, kunnes lapsi on kaksivuotias. 

Viikko 40

Nyt 40 raskausviikkoa ovat takanapäin. Useat joutuvat vielä kuitenkin odottelemaan ennen kuin synnytys käynnistyy, sillä on tavallista, että lapsi syntyy vasta viikon 40 jälkeen.

Viikot 41–42

Ensisynnyttäjät synnyttävät keskimäärin neljä päivää lasketun ajan jälkeen. Se, missä vaiheessa synnytys käynnistetään, voi vaihdella, mutta usein tämä tapahtuu viikolla 42 tai viikon 43 alussa. Viikon 40 jälkeen lapsen kasvu hidastuu. Paino vaihtelee 2900–4700 gramman välillä ja pituus on yleensä 48–56 cm.