Sikainfluenssa

Tekststørrelse Textstorlek Mindre Större

Siasta ihmiseen tarttuvaa sikainfluenssaa havaittiin Meksikossa ja Yhdysvaltojen lounaisosissa huhtikuussa 2009. Tauti on osoittautunut pelättyä lievemmäksi ja muistuttaa tavanomaista kausi-influenssaa. Joissakin tapauksissa tauti on kuitenkin ollut vakava. Sikainfluenssaan ovat sairastuneet etenkin nuoremmat henkilöt. 

Sikainfluenssa on A(H1N1) -influenssaviruksen aiheuttama hengitystieinfektio. Virus sisältää sikojen, lintujen ja ihmisten influenssavirusgeenejä. Sikainfluenssaviruksia on alun perin esiintynyt ainoastaan sioilla, mutta virus on muuntunut siten, että se pystyy tarttumaan myös ihmiseen sekä ihmisestä toiseen. Sikainfluenssa on levinnyt laajalle, koska suurimmalla osalla ihmisistä ei ole tautia vastaan suojaa.

Sikainfluenssaa on esiintynyt etenkin 20−50-vuotiailla, kun taas iäkkäämmillä ihmisillä tautia on esiintynyt selkeästi vähemmän. Tämän syytä ei vielä tiedetä. On esitetty kolme hypoteesia:

  1. Iäkkäämmillä ihmisillä aiemmin sairastettu aasialainen tai espanjalainen influenssa saattaa antaa jonkinlaisen suojan virusta vastaa.
  2. Nuoremmat ihmiset matkustelevat paljon ja tapaavat ihmisiä.
  3. Virus tarttuu pääsääntöisesti nuorempiin ihmisiin.

Sikainfluenssan oireet

Influenssan oireita ovat kuume, lihassärky ja yskä. Tauti paranee yleensä itsestään 3−5 päivässä. Sikainfluenssaan sairastuneilla on esiintynyt samanlaisia, tavanomaisen influenssan oireita.

Influenssavirusten aiheuttamien infektioiden jälkitauteina voi esiintyä bakteeri-infektioita. Bakteerit tarttuvat helposti virusten vaurioittamien hengitysteiden limakalvojen kautta. Lapsilla jälkitautina esiintyy tyypillisesti korvatulehduksia, aikuisilla poskiontelontulehduksia ja pitkään jatkuvaa yskää ja iäkkäämmillä keuhkokuumetta. Tyypillisimpiä keuhkokuumetta aiheuttavia bakteereja ovat pneumokokki-, streptokokki- sekä stafylokokkibakteerit. Bakteeritulehduksia hoidetaan antibiooteilla. Bakteeri-infektioiden oireet ovat vaihtelevia. Joillakin sairastuneilla oireet saattavat olla lieviä, kun taas toisilla sama bakteeri saattaa aiheuttaa vakavia oireita.

Bakteeri-infektio voi olla vaarallinen niissäkin tapauksissa, joissa sairastuneella ei esiinny samaan aikaan influenssaa. Elimistön immuunivaste ei toimi silloin toivotulla tavalla, vaan ylireagoi infektioon, mikä voi johtaa vakavaan sairastumiseen. Antibiootit eivät auta kunnolla immunologisten reaktioiden hoidossa. Toistaiseksi ei tiedetä, miksi joidenkin ihmisten elimistö reagoi näin. Syy on todennäköisesti heidän immuunivasteessaan. Taustalla voi olla myös joitakin altistavia riskitekijöitä.

Onko sikainfluenssa vaarallinen?
Espanjantauti surmasi 20−50 miljoonaa ihmistä vuosina 1918−1919. Suomessa siihen kuoli noin 25 000 ihmistä. Espanjantauti oli influenssaviruksen aiheuttama tauti, ja sen jälkitautina esiintyi mm. keuhkokuumetta. 

Sikainfluenssa on herättänyt pelkoa, koska se on sairastuttanut varsinkin nuoria ja perusterveitä ihmisiä. Osa sikainfluenssaan sairastuneista on saanut mm. keuhkokuumeen ja osa sairastuneista on kuollut. Keuhko-oireet johtuvat joko viruksesta itsestään, jälkitautina tulevasta bakteeritulehduksesta tai molemmista. Sikainfluenssa ei kuitenkaan ole osoittautunut vaarallisemmaksi taudiksi kuin tavanomainen kausi-influenssa.

Antibioottiresistenssi

Antibioottiresistenssi on kasvava kansanterveydellinen ongelma, sillä se lisää bakteeri-infektioista johtuvaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit voivat aiheuttaa suuria ongelmia influenssaan sairastuneiden hoidossa. Seuraukset voivat olla vakavia, jos jälkitauteja ei pystytä hoitamaan. Länsimaissa on tarjolla useita antibiootteja, joten antibioottiresistenssi ei tuota täällä ainakaan toistaiseksi ongelmia, mutta kehitysmaissa seuraukset voivat olla vakavia. Etenkin vastustuskykyiset pneumokokki- ja stafylokokkibakteerit (MRSA) voivat aiheuttaa vakavia ongelmia.

Rokotus

Vuonna 2009 sikainfluenssaan sairastui huomattavasti enemmän ihmisiä kuin tavanomaiseen kausi-influenssaan, koska useimmilla ihmisillä ei ole tautia vastaan suojaa. Tautimäärän lisääntyessä myös vakavampien oireiden määrä lisääntyy, vaikkakin yksittäisen henkilön kohdalla vakavien komplikaatioiden riskit ovat pienet. Sikainfluenssa ei ole vaarallisempi kuin tavanomainen kausi-influenssa. Sikainfluenssaa vastaan on rokote. Rokotetta suositellaan etenkin riskiryhmiin kuuluville, kroonisia sairauksia sairastaville sekä iäkkäille. 

Perustietoa sikainfluenssasta

Sikainfluenssan oireet muistuttavat tavanomaisen influenssan oireita. Tyypillisiä oireita ovat kuume, yskä, kurkkukipu, lihassärky, päänsärky ja väsymys. Se voi aiheuttaa myös ripulia ja oksentamista. Hoitoon kannattaa hakeutua, jos vakavampia oireita ilmenee.

Sairastunut voi mennä töihin, kouluun tai päivähoitoon vasta yhden kuumeettoman päivän jälkeen. Tarttuvuus on suurin taudin ensimmäisinä päivinä. Tauti tarttuu keskimäärin seitsemän päivän ajan. 

Sikainfluenssa ei ole tavanomaista influenssaa vaarallisempi. Tauti paranee itsestään, eikä vaadi hoitoa. Kotona on hyvä pysytellä 5−7 päivän ajan, jotta tartunta ei leviä. Lepo ja runsas nesteiden juominen on tärkeää. Oireita voi lievittää särkylääkkeillä ja yskänlääkkeillä.

Milloin hoitoon

  • Riskiryhmiin kuuluvat saattavat tarvita hoitoa.
  • Muiden kuin riskiryhmiin kuuluvien kannattaa hakeutua hoitoon, jos olo heikkenee, esiintyy hengitysvaikeuksia tai kuume jatkuu korkeana useita päiviä.

Riskiryhmät:

  • kroonisia sydän- ja verisuonisairauksia sairastavat
  • kroonisia keuhkosairauksia sairastavat (esim. astma, keuhkoahtaumatauti)
  • vaikeaa diabetesta sairastavat
  • henkilöt, joiden immuunipuolustus on heikentynyt (leukemia, perinnöllinen immuunipuutostauti)
  • HIV-potilaat
  • neuromuskulaarisia sairauksia sairastavat
  • sairaalloisen ylipainoiset
  • raskaana olevat
  • lapset, joilla on immuunipuutostauti, krooninen munuaissairaus, HIV/Aids, diabetes, astma tai jokin muu keuhkosairaus