Kasvuhormonin puutos

Tekststørrelse Textstorlek Mindre Större

Kasvuhormonia syntyy aivojen alapinnalla sijaitsevassa aivolisäkkeessä (hypofyysi) ja se on edellytys normaalille kasvulle. Kasvuhormonin puutos johtaa kääpiökasvuisuuteen.

Tutkimukset osoittavat, että kasvuhormonin puutoksella on kasvun häiriintymisen lisäksi monia muitakin vaikutuksia kehoon. Kasvuhormoni stimuloi lihasten kasvua, polttaa rasvaa ja pidättää vettä kehossa. Se vaikuttaa myös veren lipideihin, munuaisten toimintaan ja psyykkiseen terveyteen. Siksi kasvuhormonin puutos voikin johtaa monenlaisiin komplikaatioihin.

Mistä kasvuhormonin puutos johtuu?

Kasvuhormonin puutos johtuu yleensä häiriöstä aivolisäkkeessä tai maksassa. Normaalisti maksa tuottaa kasvuhormonin vaikutuksesta erilaisia kasvua kiihdyttäviä aineita. Syitä kasvuhormonin puutokseen on useita, ja puutos voi olla synnynnäistä tai hankittua. Yleisimmin syynä on joko suoraan tai välillisesti jonkinlainen aivokasvain.

Synnynnäiseen kasvuhormonin puutokseen ei yleensä löydy selvää syytä. Joskus harvoin kyseessä voi olla aivolisäkkeen vajaatoiminta, jossa useammasta aivolisäkkeen hormonista on puutosta. Kasvuhormonin puutoksessa voi olla kyse häiriöstä aivolisäkkeen toimintaa säätelevissä hormoneissa, itse kasvuhormonin kohdalla tai solujen hormoneja tunnistavissa reseptoreissa. Sekä lapset että aikuiset voivat kärsiä puutoksesta, mutta se on tavallisempaa aikuisilla. 

Miten kasvuhormonin puutoksen tunnistaa?

Vastasyntyneellä lapsella kasvuhormonin puutos voi näkyä eri tavoin. Usein lapsen verensokeri on hyvin alhainen ja 3-9 kuukauden iässä kasvunopeus alkaa laskea. Vähän myöhemmin myös painonnousu alkaa häiriintyä. Toinen merkki on hampaiden myöhäinen kehitys. Kasvuhormonin puutteesta kärsivät lapset ovat usein pyöreähköjä ja heillä on verrattain paksu ihonalainen rasvakerros. Hormoninpuutos aiheuttaa usein myös seuraavia piirteitä:

  • Suuri unentarve
  • Huono psyykkinen vointi
  • Kuiva, ohut ja ryppyinen iho
  • Vähäinen lihasmassa
  • Kohonnut sydän- ja verisuonitautien riski

Oireita voivat olla myös alentunut elinvoima ja vähentynyt luuntiheys.

Diagnoosi ja hoito

Kasvuhormonin puutteesta voidaan saada selviä merkkejä verikokeessa, mutta sairauden toteamiseksi tarvitaan stimulaatiotesti. Testissä potilaalle annetaan kasvuhormonia stimuloivaa ainetta. Kun kyseessä on lapsen diagnosointi, lapsi punnitaan ja hänen pituutensa mitataan. Myös vanhempien painot ja pituudet sekä lapsena että aikuisena tulee ottaa huomioon. Lääkäri kysyy myös lapsen ruokavaliosta, ruokahalusta, liikuntatavoista, sairauksista sekä sosiaalisesta käyttäytymisestä.

Kasvuhormonin puutoksesta kärsiville annetaan nykyisin synteettistä kasvuhormonia, jonka avulla sekä lasten että aikuisten hoito on parantunut huomattavasti. Lapset, jotka saavat hormonia, kasvavat yleensä normaaliin pituuteen. Aikuisten hoidon tuloksena on muun muassa lihasten kasvu ja rasvakudoksen väheneminen sekä energiatason nouseminen. Hoito on elinikäistä ja kasvuhormonipistos täytyy ottaa päivittäin.