Keltakuume

Tekststørrelse Textstorlek Mindre Större

Keltakuume on virustauti, jota löytyy ihmisten lisäksi muiltakin kädellisiltä. Tauti leviää hyttysten välityksellä ja sitä esiintyy suhteellisen yleisenä Afrikassa ja pienissä osissa Etelä-Amerikkaa.

Keltakuume vahingoittaa muun muassa maksaa, mikä johtaa ihon kellertävään väriin. Tauti leviää keltakuumehyttysen välityksellä eikä tartu suoraan ihmisestä toiseen. Tartunnan saamisesta kestää oireiden ilmenemiseen kolmesta kuuteentoista päivää.

Keltakuumeen syyt

Keltakuumetta aiheuttaa flaviviruksiin kuuluva virus, joka leviää tartuntaa kantavan hyttysen piston välityksellä ihmiseen. Päästyään kehon sisälle virus alkaa kopioida itseään soluissa, etenkin maksassa tai verisuonissa. Pahimmissa tapauksissa tämä aiheuttaa elinvaurioita. Virus vaikuttaa myös immuunipuolustuksen soluihin, jotka alkavat erittää merkkiaineita. Merkkiaineet aiheuttavat tavallisimmat oireet, kuten lihaskivut ja kuumeen.

Leviäminen

Virusta levittävät useat hyttyslajit. Hyttynen voi saada pitkäaikaisen virusinfektion, jos se imee verta esimerkiksi tartunnan saaneesta apinasta. Jos hyttynen sitten pistää ihmistä viidakossa, voi ihminen kaupunkiin palattuaan aiheuttaa tartuntakierroksen uudella alueella, mikä voi johtaa epidemiaan.

Keltakuumeen oireet

Keltakuumeen itämisaika on tartunnan jälkeen noin kolmesta kuuteentoista päivää. Taudin kuolleisuus on noin 20-50 prosenttia, mutta aina se ei edes kehity vakavaksi. Toisinaan tartunnan saanut ei oireile ollenkaan ja toisinaan oireet muistuttavat tavallista influenssaa. Tauti aiheuttaa yleensä korkeaa kuumetta ja lihaskipuja. Myös kovaa päänsärkyä tai vatsaoireita voi esiintyä sairauden yhteydessä. Kuume katoaa yleensä kolmen tai neljän päivän jälkeen ja yleistila kohenee. Toisinaan kuume nousee kuitenkin uudestaan, mikä voi olla vakava käänne.

Seuraavassa vaiheessa monet kehon järjestelmistä voivat kärsiä. Esimerkiksi anemiaa tai maksatulehdusta sekä ihon, silmänvalkuaisten ja limakalvojen keltaisuutta voi esiintyä. Vaikutuksia voi näkyä myös munuaisissa ja potilaalla voi olla verenvuotoja suussa, nenässä ja mahassa, minkä vuoksi uloste ja oksennus voivat sisältää verta. Menehtymisen riski on suuri, jos ulosteessa tai oksennuksessa on verta.

Keltakuumeen ehkäisy

Keltakuumetta vastaan löytyy nykyään tehokas rokote, joka alkaa vaikuttaa kymmenen päivää sen ottamisen jälkeen ja tarjoaa suojaa kymmenen vuoden ajan. Keltakuumerokote on ainoa rokote, jonka ottamisesta WHO-maat voivat vaatia todistusta. Maat, joissa sairautta esiintyy, vaativatkin rokotustodistusta maahantulon yhteydessä.

Keltakuumetta voi ehkäistä myös välttämällä hyttysenpistoja, mikä voi kuitenkin olla vaikeaa. Keltakuume voi olla hengenvaarallinen tauti, joten turhia riskejä ei kannata ottaa. Rokote on ainoa tapa varmistua siitä, ettei tautiin sairastu.