Rannekanavaoireyhtymä (karpaalitunnelisyndrooma)

Tekststørrelse Textstorlek Mindre Större

Rannekanavaoireyhtymä saa alkunsa rannekanavassa sijaitsevaan keskihermoon kohdistuvasta paineesta. Alkuvaiheessa tämä aiheuttaa peukalon sekä etu- ja keskisormen puutumista öisin. Myöhemmin oireena on jatkuvaa puutumista ja pistelyä käsissä ja sormissa, hienomotoriikan kömpelyyttä ja käden puristusotteen heikkoutta. Oireyhtymän jatkuessa pitkään käsi myös kipeytyy.

Käsien puutuminen on tavallista varsinkin öisin eikä aina ole merkki rannekanavaoireyhtymästä. Jos puutuminen ja pistely keskittyy peukaloon, etusormeen ja keskisormeen (muttei muihin sormiin), voi alkaa epäillä oireyhtymää. Rannekanavaoireyhtymä on hyvin tavallinen eikä yleensä vaarallinen.

Rannekanavaoireyhtymän syitä

Sormiin vievät hermot ja jänteet sijaitsevat rannekanavassa, jota ympäröivät useat luut ja ranteen vahva nivelside. Joskus käden peukalonpuoleista osaa hermottava keskihermo joutuu tilanpuutteen seurauksena puristuksiin ja seurauksena saattaa olla rannekanavaoireyhtymä. Jos hermoon kohdistuva paine on voimakas tai tila kestää pitkään, hermo voi vaurioitua. Rannekanavaoireyhtymä vaikeuttaa jokapäiväistä elämää, sillä tuntoaisti kädessä heikkenee, käsi kipeytyy ja hienomotoriikka kärsii. Rannekanavaan ja hermoon kohdistuvaa kovaa painetta ja tilanpuutosta voi aiheuttaa jännetuppitulehdus, nesteen kertyminen (raskauden yhteydessä) tai verenvuoto. Myös luunmurtumat ja epämuodostumat voivat aiheuttaa painetta hermoon.

Rannekanavaoireyhtymästä kärsivät yleisimmin 40–60-vuotiaat naiset. Raskaana olevat naiset voivat kärsiä samoista oireista, mutta ne menevät yleensä ohi synnytyksen jälkeen. Myös miehet voivat saada rannekanavaoireyhtymän kättä rasittavasta työstä tai tärisevien työkalujen käytöstä. Myös muut sairaudet, kuten diabetes, kilpirauhasen häiriöt tai reumaattiset sairaudet voivat olla syynä rannekanavaoireyhtymään.

Diagnoosi

Lääkäri toteaa rannekanavaoireyhtymän tutkimuksessa, johon kuuluu erilaisia testejä. Sen jälkeen potilas saa lähetteen ensin fysioterapiaan ja, jos tilanne ei sillä korjaudu, ortopedille tai käsikirurgiaan erikoistuneelle lääkärille.

Hoito

Ranteen voi lastoittaa öisin itsehoitona rannekanavaoireyhtymään. Näin ranteen vääntyminen estyy eikä keskihermoon kohdistu painetta. Terveydenhoitaja tai toimintaterapeutti voi auttaa rannelastan hankkimisessa ja neuvoa, miten työnteossa ja vapaa-ajan aktiviteeteissa tulisi toimia, jotta ranne rasittuisi mahdollisimman vähän.

Kortisonipistokset tehoavat oireisiin yleensä hyvin, mutta jos vaivat ovat vakavat, voi paras ratkaisu olla käsikirurgiaan erikoistuneen lääkärin tekemä leikkaus. Leikkauksessa rannekanavaa avataan leikkaamalla ranteen nivelsiteitä niin, että hermoille ja jänteille jää enemmän tilaa. Fysioterapiaa suositellaan leikkauksen jälkeen, jotta käden liikeradat saadaan palautettua ennalleen.