Maksa, sappirakko ja haima

Tekststørrelse Textstorlek Mindre Större

Maksa on elimistön suurin rauhanen ja toiseksi suurin elin ihon jälkeen.

Maksa, sappirakko ja haima muodostavat tärkeän ketjun ruoansulatuselimistössä.

Maksan tehtävät

Maksa sijaitsee vatsaontelon yläosassa kylkiluiden suojassa. 

Maksalla on erikoinen kyky korjata itseään. Jos maksasta poistetaan osa, kasvaa maksa yleensä takaisin täyteen mittaansa. Maksa sisältää suuren määrän verta (neljänneksen sydämen pumppaamasta verimäärästä). Maksan läpi kulkee myös kaksi suurta verisuonta, porttilaskimo ja maksalaskimo. Maksalaskimo tuo maksaan hapekasta verta ja porttilaskimo vähähappista. 

Maksalla on useita tärkeitä tehtäviä. Maksasairaudet voivatkin olla hengenvaarallisia. Maksa on tärkeä monien elinten toiminnalle. Maksa poistaa myös elimistöstä haitallisia aineita sekä lääkeaineita. Maksalla on myös tärkeä rooli aineenvaihdunnassa. Maksa käsittelee ravintoaineita ja varastoi niitä kehon tarvitsemien toimintojen varalle. Maksa muuttaa glukoosin glykogeeniksi, varastoi sen ja tarpeen mukaan vapauttaa glukoosia verenkiertoon. Maksa käsittelee ja varastoi myös rautaa ja A- ja B12 -vitamiineja. Maksan A- ja B12 -vitamiinivarastot voivat riittää muutamaksi vuodeksi, kun taas D-vitamiinivarasto riittää joiksikin kuukausiksi.

Maksaportin edessä sijaitsee sappirakko, joka on osittain kiinnittynyt maksaan.

Sappi hajottaa rasvan pieniksi pisaroiksi

Sappi on maksassa muodostunutta kellanruskeaa nestettä. Sen tehtävä on hajottaa rasvat pieniksi pisaroiksi. Sappi kerääntyy sappirakkoon. Sappi koostuu kolesterolista, vedestä, suoloista ja sappiväriaineista. Sappi kulkeutuu kahta tiehyettä pitkin maksatiehyeeseen, josta sappi kulkeutuu sappirakon tiehyettä pitkin sappirakkoon. Sappirakko tyhjenee sapenjohtimesta pohjukkaissuoleen. Sappisuolat imeytyvät ohutsuolen loppuosasta, kulkeutuvat porttilaskimon kautta maksaan ja sieltä takaisin sappeen.

Tietyissä maksa- ja sappisairauksissa iho ja silmänvalkuaiset muuttuvat keltaisiksi (keltatauti). Tämä johtuu liiallisesta bilirubiinin määrästä veressä. Bilirubiinia syntyy, kun punasoluja hajoaa.

Haimalla on kaksi tärkeää tehtävää

Haima sijaitsee vatsaontelossa. Haimalla on kaksi tärkeää tehtävää. Se tuottaa entsyymejä ja bikarbonaattia ruoansulatukseen. Haima erittää haimanestettä, joka virtaa pohjukkaissuoleen ja neutraloi mahasta tullutta hapanta ruokasulaa.

Haima tuottaa myös kahta hormonia, insuliinia ja glukagonia. Ne ovat aineenvaihdunnan kannalta merkittäviä ja säätelevät verensokerin tasapainoa.

Maksa, sappirakko ja haima muodostavat tärkeän ketjun ruoansulatuselimistössä. Ne varastoivat ravinteita, poistavat haitallisia aineita ja säätelevät mm. verensokerin tasapainoa. 

Tietoa maksasta:

  • Maksa painaa n. 1,5 kg.
  • Maksa tuottaa päivässä 0,5−1 litraa sappea. 
  • Maksa on puolipallon muotoinen.
  • Maksa säätelee aineenvaihduntaa.
  • Maksa toimii sikiöllä punasolujen valmistuspaikkana.
  • Maksa on verisäiliö.
  • Maksan kautta kulkee joka minuutti 1,5 litraa verta.

Tietoa sappirakosta:

  • Sappirakko on päärynän muotoinen.
  • Sappirakon tilavuus on 30−60 millilitraa.

Tietoa haimasta:

  • Haima painaa 100−150 grammaa.
  • Haiman pituus on 15−25 cm.
  • Haima tuottaa joka päivä 1,5−2 litraa haimanestettä.