Keuhkosyöpä

Tekststørrelse Textstorlek Mindre Större

Keuhkosyöpä on yksi yleisimmistä syövistä. Tavallisimmin keuhkosyöpään sairastuvat yli 60-vuotiaat, mutta etenkin tupakoitsijoilla keuhkosyöpää todetaan jo varhemmin. 

Kaksi päätyyppiä – useampi alaryhmä

Keuhkosyöpä jaetaan pienisoluiseen ja ei-pienisoluiseen syöpään. Keuhkosyövistä 85 % on ei-pienisoluista syöpätyyppiä ja tällä tyypillä on myös lukuisia alaryhmiä. Nykyään keuhkosyöpätyypit voidaan luokitella alaryhmiin määrittelemällä niiden DNA-mutaatiot ja kromosomipoikkeamat, kun aikaisemmin tutkittiin vain syöpäsolujen ulkonäköä. Tarkempi luokittelu mahdollistaa yksilöllisemmän hoidon, jonka seurauksena hoitotulokset paranevat ja hoitojen sivuvaikutukset vähenevät. 

Yhteen ei-pienisoluisen syöpätyypin alaryhmään, niin sanottuun EGFR-geenimutaatioon, on saatavilla täsmähoito. Noin 10–15 %:lta ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavilta potilailta löydetään myös EGFR-mutaatio. Toinen ei-pienisoluisen syöpätyypin yhteydessä löydetty kromosomimuutos on niin sanottu EML4-ALK, jota esiintyy noin 3–5 %:ssa sairastuneista. Syöpätyyppiin on kehitetty niin sanottu ALK-estohoito. Ei-pienisoluinen keuhkosyöpä kasvaa usein suurissa hengitysteissä, kun taas pienisoluisen syövän kasvutapa on arvaamaton. Pienisoluinen syöpä voi kasvaa hyvin nopeasti ja antaa merkkejä itsestään jo sairauden varhaisessa vaiheessa.

Keuhkosyövän syyt

Sairastumme eri syistä sairauksiin – joskus laukaiseva tekijä löytyy geeneistä, joskus ulkoisista seikoista. Keuhkosyövän yhteydessä ei voi olla mainitsematta tupakointia, joka on sairauden suurin aiheuttaja. Muita keuhkosyövän aiheuttajia ovat asbesti ja radon. Useammalle riskitekijälle altistuminen lisää sairastumisvaaraa entisestään.

Tupakoinnilla on merkittävä rooli 95 %:ssa keuhkosyövistä. Koska tupakointi ja erityisesti tupakointi nuorten keskuudessa on yleistä, voidaan päätellä, että emme ymmärrä tai kiinnitä tarpeeksi huomiota tupakoinnin vaaroihin. Nuoret mieltävät tupakoinnin myös kapinoinniksi aikuisia vastaan tai tupakointi vahvistaa nuorilla ryhmään kuulumista. Lopettamalla tupakoinnin terveydentilasi kohenee ja vältät riskin sairastua keuhkosyöpään. Tupakoinnin kieltäminen ja riskeistä tiedottaminen kuuluu tupakoinnin vastaiseen toimintaan, johon jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa.

Keuhkosyövän oireet

Oletko alkanut yskiä epätavallisen paljon ja tupakoit tai oleskelet pysyvästi tiloissa, joissa on asbestia tai radonia? Sinun olisi syytä olla varuillaan terveytesi suhteen, sillä yskä voi olla merkki keuhkosyövästä. Yskäsi voi olla kuivaa tai veristä ja jos huomaat yskiväsi tavallista enemmän, on silloin hyvä hakeutua hoitoon ja perusteellisiin tutkimuksiin. Sairauden varhainen toteaminen olisi suotavaa hoidon tehokkuuden kannalta, mutta valitettavasti keuhkosyövän kohdalla sairaus havaitaan usein liian myöhään ja on silloin vaikea hoitaa.

Toinen sairauden merkki syövästä ovat hengitysvaikeudet ja kipu rintakehässä. Et ehkä selviydy rappusista ja kävelymatkasta hengästymättä ja hengitettäessä tunnet kipua rintakehässä sekä hengitys vinkuu ja/tai sihisee. Nämä oireet voivat viitata keuhkosyöpään. Huono kunto voi olla myös merkki muista elämänlaatua huonontavista sairauksista, kuten puutteellisesti hoidetusta astmasta/keuhkoahtaumasta tai sydänsairaudesta. 

Jokaisella tulisi olla käsitys omasta terveydentilastaan, koska silloin normaalista poikkeavat oireet on helpompi havaita. Etenkin, jos terveyteesi kohdistuu riskitekijöitä (tupakointi, asbesti, radon), oman terveydentilan seuraaminen ja tarvittaessa hoitoon hakeutuminen on entistä tärkeämpää.

Keuhkosyövän hoito

Jos syöpää on syytä epäillä, ensimmäiseksi kuvataan keuhkot. Diagnoosi voidaan tehdä yleensä heti röntgenkuvien perusteella. Perusteellisemmassa tutkimuksessa otetaan lisäksi tietokonetomografiakuva sekä positroniemissiotomografia (PET) ja tarkistetaan keuhkojen toimintakyky. 

Ei-pienisoluiseen keuhkosyöpään sairastuvista potilaista 10–15 %:lla on tietyntyyppinen mutaatio, joka saattaa vaikuttaa kasvaimen nopeaan leviämiseen. Kun tämän kasvaintyypin aiheuttajan eli EGFR-geenissä oleva mutaatio saadaan erotetuksi, voidaan kehittää syöpätyyppiin tehoava täsmähoito. Hoito ei ole silloin ainoastaan tehokkaampi vaan usein myös pienempi määrä lääkkeitä on riittävä. Keuhkosyövän hoitoon vaikuttavat syöpätyypin lisäksi kasvaimen koko, levinneisyys ja millä tasolla sairaus on.

Tavallisin hoitokeino on kasvaimen leikkaus. Jos syöpä ei ole vielä levinnyt, tehdään lobektomia, jossa poistetaan syöpäinen keuhkolohko. Tarpeen vaatiessa tehdään pulmektomia eli poistetaan koko keuhko. Keuhkosyöpäpotilaita hoidetaan myös sädehoidolla, johon voidaan yhdistää solunsalpaajahoito. Hoidon seurauksena syöpä voi kutistua ja potilas parantua. 

Kun on käytössä eri hoitotapoja ja syöpätyyppi on selvillä, potilas saa juuri oikeanlaista hoitoa. Lääkkeiden on huomattu tehoavan paremmin geenimutaatioihin, kun taas vastaavasti solunsalpaajat tehoavat muihin syöpätyyppeihin. Solunsalpaajahoitojen seurauksena on usein pahoinvointia. Yksilöllinen hoito takaa optimaalisen tuloksen. On kuitenkin syytä muistaa, että keuhkosyövän ennuste ei ole kovin hyvä. Usein syöpä todetaan siinä vaiheessa, kun se on jo ehtinyt levitä.

Tutkimus

Uusien geenimutaatioiden löydyttyä pystytään kehittelemään uusia lääkkeitä. Tällä hetkellä tutkitaan MET-geenin aiheuttamia kasvaimia ja niiden hoitoon kehitettyä lääkettä. Sairaudesta ja hoidoista saadaan jatkuvasti uutta tietoa. Myös tupakoitsijat on otettava huomioon ja jatkossa on myös keskityttävä tupakoimisen estämiseen ja tupakoinnin lopettamiskeinoihin. 

Jos sairastut tai läheisesi sairastuu, on hyvä muistaa, että syöpäpotilaille löytyy runsaasti tukipalveluita ja vertaistukea, joiden avulla voi mm. varmistaa, saako varmasti asianmukaista hoitoa.