Kirjoita hakusanasi

Tupakointi on suurin keuhkoahtaumataudin aiheuttaja. Lähes 90 prosenttia keuhkoahtaumatautiin sairastuneista tupakoi tai on tupakoinut pidemmän aikaa.  Kuva: Shutterstock

Tupakointi on suurin keuhkoahtaumataudin aiheuttaja. Lähes 90 prosenttia keuhkoahtaumatautiin sairastuneista tupakoi tai on tupakoinut pidemmän aikaa. Kuva: Shutterstock

Spirometria on keuhkojen tilavuutta ja keuhkojen toimintaa mittaava tutkimus. Sen avulla saadaan parempi käsitys keuhkojen terveydestä.  Kuva: Shutterstock

Spirometria on keuhkojen tilavuutta ja keuhkojen toimintaa mittaava tutkimus. Sen avulla saadaan parempi käsitys keuhkojen terveydestä. Kuva: Shutterstock

Tärkein toimenpide ennusteen parantamiseksi on - lopeta tupakointi, jos vielä tupakoit!  Kuva: Shutterstock

Tärkein toimenpide ennusteen parantamiseksi on - lopeta tupakointi, jos vielä tupakoit! Kuva: Shutterstock

Keuhkoahtaumatauti (COPD)

Ruotsissa arvioidaan keuhkoahtaumatautia sairastavien määräksi jopa 700 000. Monet keuhkoahtaumatautiin sairastuneet, niin tupakoitsijat kuin tupakoimattomat, ovat täysin oireettomia. Oireet sekoitetaan helposti tupakkayskään, astmaan, vaikeaan vilustumiseen tai luonnolliseen ikääntymiseen. Yleinen keuhkoahtaumataudin riskitekijä on myös tahaton painonpudotus.

Mainos:

COPD tarkoittaa kroonista obstruktiivista keuhkosairautta, ja sille on tunnusomaista se, että ilman virtaus keuhkoissa on pysyvästi heikentynyt. Keuhkoahtaumataudin käsite liitetään usein krooniseen keuhkoputkentulehdukseen ja emfyseemaan, ja niiden yhdistelmä on yleinen. Keuhkoahtaumatauti diagnosoidaan spirometrialla, keuhkojen toimintakokeella. Keuhkojen toimintakoe on lisäksi todettu tehokkaaksi lisäämään motivaatiota tupakoinnin lopettamiseen.

Keuhkoahtaumataudin syyt

Keuhkojen tärkein tehtävä on hapen tuominen hengitysilmasta vereen ja hiilidioksidin kuljettaminen uloshengitysilmaan. Nenän ja suun kautta henkitorveen tuleva ilma siirretään keuhkorakkuloihin yhä pienemmiksi muuttuvien haarojen (keuhkoputkien ja ilmatiehyiden) kautta. Terveissä keuhkoissa on satoja miljoonia keuhkorakkuloita. Ilman ja veren välisten etäisyyksien on oltava pieniä, ja ilman ja veren välisen pinnan on oltava suuri. Terveissä keuhkoissa on sekä suuri pinta-ala että lyhyet etäisyydet, minkä ansiosta happi ja hiilidioksidi kulkeutuvat suhteellisen vapaasti ilman ja veren välillä. Keuhkoahtaumataudissa sen sijaan pienet hengitystieto ovat ahtautuneet, koska muun muassa keuhkorakkuloiden seinämät vaurioituvat ja tuhoutuvat. Keuhkot menettävät kimmoisuutensa ja sisään ja ulos hengittäminen vaikeutuu, jolloin hengitys muuttuu raskaammaksi.

Tupakointi on suurin syy keuhkoahtaumatautiin sairastumiselle. Lähes 90 prosenttia keuhkoahtaumatautiin sairastuneista tupakoi tai on tupakoinut pidemmän aikaa. Myös passiivinen tupakointi, ilmansaasteet tai toistuneet vakavat hengitystieinfektiot lapsena lisäävät taudin riskiä.

Keuhkoahtaumataudin oireet

Kuten useimmissa sairauksissa, myös keuhkoahtaumataudin oireet ovat yksilöllisiä. Lievempi keuhkoahtaumatauti voi olla jopa täysin oireeton. Keuhkoahtaumatauti alkaa joskus kroonisella keuhkoputkentulehduksella, jonka oireena on kivulias, limainen yskä (”tupakkayskä”).

Keuhkoahtaumataudin oireet sekoitetaan monesti tupakkayskään tai astmaan. Monet astman ja keuhkoahtaumataudin oireet ovat samanlaisia, mutta ne ovat täysin eri sairauksia. Sen vuoksi on erittäin tärkeää tutkia, mistä on kyse, jotta voidaan aloittaa oikea hoito. Tupakoinnin nuoruudessa aloittaneilla oireet ilmenevät yleensä 40-50 vuoden iässä. Jos epäilee keuhkoahtaumatautia, on hakeuduttava terveyskeskukseen varman diagnoosin ja hoidon saamiseksi sekä saadakseen apua tupakoinnin lopettamiseen.

Keuhkoahtaumataudin diagnoosi

Keuhkoahtaumataudin diagnoosi tehdään spirometrialla. Spirometria mittaa keuhkojen toimintaa ja osoittaa, onko kyseessä keuhkoahtaumatauti sekä kuinka vakava sairaus on. Spirometriassa hengitetään syvään sisään ja ulos spirometriin liitettyyn suukappaleeseen. Taudin vaikeusaste määritetään eri parametrien perusteella:

Tärkeimmät mittausparametrit

FVC Forced Vital Capacity. Ilman kokonaismäärä, jonka pystyy maksimaalisen sisäänhengityksen jälkeen puhaltamaan ulos.

FEV1 Forced Expiratory Volume in the first second. ilman määrä, jonka pystyy maksimaalisen sisäänhengityksen jälkeen puhaltamaan voimalla ulos keuhkoista ensimmäisen sekunnin aikana.

FEV1/FVC on FEV1:n ja FVC:n välinen suhde. Kuinka suuren osan ulos puhaltamastasi ilmasta puhalsit ensimmäisen sekunnin aikana. Keuhkoahtaumataudissa suhdeluku on yleensä alle 0,70.

Normaaliarvo on saman ikäisten, samaa sukupuolta olevien ja saman pituisten keskiarvo.

Vastaa alla oleviin väitteisiin:

  • Tupakoin/olen tupakoinut aiemmin
  • Hengästyn rasituksen yhteydessä
  • Minulla on jatkuva yskä ja hengitys vinkuu

Jos vastasit myöntävästi johonkin yllä olevista väitteistä ja jos olet yli 40-vuotias, sinun tulee käydä terveyskeskuksessa spirometriatutkimuksessa tutkituttamassa keuhkojen toiminta, koska varhainen diagnoosi on tärkeä.

Keuhkoahtaumapotilailla on tahattoman laihtumisen riski

Harvat ovat tietoisia siitä, että keuhkoahtaumatautiin sairastuneet tavallisesti laihtuvat tahattomasti. Keuhkoahtaumataudin lisää riskiä, että keho menettää rasvaa ja lihasmassaa. Lisäksi syöminen voi olla uuvuttavaa ja hengittäminen voi kuluttaa enemmän energiaa. Painon putoaminen tarkoittaa sitä, että keho ei saa tarvitsemaansa energiaa, mikä muun muassa heikentää elimistön vastustuskykyä infektioille.

Jos itse tai joku läheinen on sairastunut keuhkoahtaumatautiin, on hyvä kiinnittää huomiota painoon. Jos syöminen on hankalaa, voit selvittää, mitä vaihtoehtoja on riittävän ravinnon saamiseen, jotta keho jaksaa.

Keuhkoahtauman hoito

Keuhkoahtaumatautiin ei ole parannuskeinoa, mutta varhaiset toimenpiteet ovat keskiössä toisaalta taudin kehittymisen hallitsemiseksi ja toisaalta tautiin sairastuneiden hyvän elämänlaadun ylläpitämiseksi. Monille keuhkoahtaumatautipotilaille varhainen ja asianmukainen hoito tarkoittaa sitä, että he voivat elää lähes normaalia elämää. Keuhkoahtaumataudin hoito voidaan jakaa kolmeen tärkeään asiaan: tupakoinnin lopettaminen, liikunta ja lääkehoito.

Tärkein toimenpide keuhkoahtaumataudin diagnoosin saaneilla on tupakoinnin lopettaminen, koska tupakointi paitsi kiihdyttää keuhkojen ikääntymistä myös muuttaa keuhkojen kimmoisuutta. Lopettaminen voi olla vaikeaa ja se voi vaatia niin henkilökohtaista neuvontaa kuin motivaatiota.

Toinen osa hoitoa on liikunta ja kuntoharjoittelu, joka parantaa vointia ja elämänlaatua ja voi myös hidastaa taudin kehittymistä. Reippaat 30 minuutin kävelylenkit riittävät keuhkoahtaumatautiin sairastuneiden voinnin paranemiseen.

Keuhkoahtaumataudin lääkehoito

Keuhkoputkia laajentavia lääkkeitä on kaksi pääryhmää: antikolinergiset lääkkeet ja beeta2-agonistit. Ne voivat olla sekä lyhyt- että pitkävaikutteisia. Lääkkeet rentouttavat keuhkoputkia ympäröiviä lihaksia ja helpottavat siten hengittämistä. Lievissä tai keskivaikeissa oireissa on käytettävä ylläpitohoitoa antikolinergisillä lääkkeillä. Joissakin lievissä tapauksissa voidaan tarvittaessa käyttää keuhkoputkia laajentavia lääkkeitä (beeta2-agonisteja). Lääkehoidon tavoitteet:

• Oireiden vähentäminen

• Elämänlaadun parantaminen

• Hengitystieinfektion aiheuttamien keuhkoputkioireiden pahenemisen ehkäisy

• Fyysisen suorituskyvyn parantaminen

• Keuhkojen toiminnan säilyttäminen

Keuhkoahtaumatautia sairastavan hengitysteiden limakalvo on tulehtunut. Jos tauti on keskivaikea tai vaikea, keuhkoputkia laajentavaa hoitoa täydennetään sisään hengitettävällä kortikosteroidilla. Se rauhoittaa tulehdusta, ja sitä suositellaan hengitettävänä lääkkeenä. Sitä on saatavilla myös tabletteina, joita tulee käyttää vain taudin pahenemisjaksojen aikana.

Vaikeassa keuhkoahtaumataudissa keuhkojen toiminta voi olla niin heikkoa, että se vaikuttaa veren hapettumiseen. Jos veressä havaitaan pysyvää happivajausta, saatat tarvita happea päivittäin, mikä yleensä annetaan happilaitteella.

Keuhkoahtaumatauti voi ajoittain olla vakavampi ja silloin hoitotoimenpiteet on otettava nopeasti käyttöön. Tablettihoito sekä happi voivat olla tarpeen ja hoito annetaan terveyskeskuksissa tai päivystyksessä.

Elämä keuhkoahtaumataudin kanssa

Keuhkoahtaumatautia voidaan helpottaa, mutta ei parantaa. Siksi varhainen diagnoosi on tärkeä. Jos epäilet keuhkoahtaumatautia, hakeudu terveyskeskukseen ja pyydä päästä spirometriaan. Keuhkoahtaumataudin diagnoosin saaneille on keinoja arjen helpottamiseen. Oikeanlainen ruoka (energiapitoinen ruoka voi estää keuhkoahtaumataudista johtuvaa aliravitsemusta), liikunta (päivittäinen liikunta, kuten kävely, ja fyysinen rasitus oman jaksamisen mukaan) sekä tupakoinnin lopettaminen.

Apua saa terveydenhuollosta (apua tupakoinnin lopettamiseen, liikuntaohjelmia jne.) sekä potilasjärjestöistä ja yhdistyksistä. Myös läheiset saattavat tarvita neuvoja ja apua siihen, miten elämän palapeli parhaiten suunnitellaan yhdessä hyvän elämänlaadun saavuttamiseksi, keuhkoahtaumataudin diagnoosista huolimatta. Hae apua terveydenhuollosta, jos olet epävarma, jos vointisi heikkenee tai jos haluat vain saada neuvoja. Keuhkoahtaumataudinkin kanssa voi elää normaalia elämää.

Lue myös

Mainos:
Mainos:
Mainos:
Mainos: