Päästä varpaisiin - korvat

Tekststørrelse Textstorlek Mindre Större

Korvan tai korvanlehden koosta tai mallista riippumatta korvillamme on tärkeä tehtävä, sillä ne auttavat meitä kuulemaan.

Korvan ansioista kykenemme esimerkiksi kuulemaan lintujen laulua, meren kohinaa sekä kuuntelemaan hyvää musiikkia. Korva helpottaa ihmisten keskinäistä kommunikaatiota ja on keskeinen osa aistimaailmaamme. Miltä korva siis näyttää ja miten kuulomme toimii?

Korva

Ulkokorvaksi kutsutaan korvan näkyvää osaa. Ulkokorvan osat ovat korvakäytävä sekä kuuloelin, jota kutsutaan myös simpukaksi. Korvakäytävän pituus on aikuisella korvalehdestä tärykalvoon mitattuna noin 3 cm. Korvakäytävän rauhaset erittävät vahaa, joka ei ole likaa, vaan korvan tapa suojautua ulkoisilta rasitteilta. Sillä onkin tärkeä tehtävä suojata korvaa lialta, tulehduksilta ja kylmältä.

Välikorva on ulkokorvan ja sisäkorvan väliin sijoittuva ontelo, jossa sijaitsee myös kuuloluu.

Sisäkorva on ohimoluun suojaama, nesteen täyttämä korvan osa, jossa sijaitsevat simpukka ja tasapainoelin. Sisäkorvan ja aivojen kuulokeskuksen välillä signaaleja lähettää kuulohermo.

Ääni on yksinkertaistettuna pitkittäistä, kuultavissa olevaa painevärähtelyä. Kuuloaistimus on siis korvin aistittavaa äänenpaineen vaihtelua.

Ääniaallot kulkevat korvakäytävää pitkin tärykalvoon, joka alkaa väreillä ääni-impulssien vaikutuksesta. Värinä saa kuuloluun liikkumaan, mikä puolestaan ohjaa liikkeen hiussolujen peittämään kuuloelimeen. Hiussoluja on erilaisia: osa niistä ottaa vastaan matalia ääniä ja osa korkeita ääniä. Kun ääniaallot kohtaavat kuuloelimen hiussolut, syntyy kuulohermoa pitkin aivojen kuulokeskukseen kulkeutuva impulssi. Näin ollen aivoissa syntyy kuuloaistimus.

Kuulo vaihtelee jonkin verran lapsilla ja aikuisilla. Normaalisti kuuleva aikuinen kuulee noin 0–20 000 Hz. Ihmisen kuulo on herkimmillään 1–4 kHz alueella, joka vastaa normaalia puheääntä.

Useimmissa kuulohäiriöissä ongelmana on korkeiden diskanttiäänien aistiminen. Kuulovammaisen saattaa olla vaikea ymmärtää puhetta, sillä konsonantit kuuluvat korkeiden äänien ryhmään. Ylensä heikentynyt kuulo johtuu sisäkorvan vaurioista. Sisäkorvan vaurioitumiseen löytyy monta syytä, kuten ikääntyminen, jatkuva taustamelulle altistuminen sekä erilaiset korvan sairaudet. Kuulovamma voi olla synnynnäinen tai seurata onnettomuudesta.